Koirien syyshuollot on nyt aloitettu. Seela kävi Helsingin reissun yhteydessä osteopaatti Jerry Ketolan käsittelyssä. Keväällä Seelalla oli tiukkuutta lanneosassa, vähän toisessa lavassa ja ristikkäisessä takajalassa. Ei mitään isompaa siis, eikä mitään isompaa tälläkään kertaa, lavan ja takajalkojen osalta ei mitään moitittavaa, koira hyvin elastinen. Lanneosassa pientä tiukkuutta edelleen, mutta siis koira erittäin hyvässä kunnossa ja vapaasti harrastuksia jatkamaan. Jee.
Nooh, siihen ne hyvät uutiset sitten aikalailla osteopatian suhteen jäikin. 1.9. Jerry tuli Jyväskylään hoitamaan koiria ja varasin ajat myös punaisille. Malla oli hyvinkin tukossa, tiukkuutta oli niin selässä, lavoissa, kuin niskassakin. Itse leikattu polvi hyvässä kunnossa, samoin viime kerralla jämäkkä ristikkäinen etujalka nyt paremmin liikkuvainen. Malla on ollut pikkuisen taas äreämpi, ei kotona niinkään kuin lenkillä, ja selittää kyllä tilannetta. Jerry oli sitä mieltä että jos koirilla on päänsärkyä, ja miksei olisi, niin Malla olisi vahva kandidaatti, niin tukossa esimerkiksi niska oli. Kallonpohjaa hoidettaessa Mallan ilme oli aivan ihanaa katseltavaa, nenä valui vettä ja silmät kiinni se tuhisi kun Jerry hoiti mm. kallonpohjaa ja niskaa. Kotihoito-ohjeita saatiin niskahierontaan. Mallan aika ylittyi, ja haukkasi Karkin aikaa, niin paljon oli hoidettavaa. En tiedä onko pennun kanssa rymyäminen vai mikä jumituksen syynä, mutta hyvä että Mallan vein.
Kaikista suurimman ja ikävimmän yllätyksen paljasti kuitenkin Karkki hoidettaessa. Koko pentu aivan kokovartalokipsissä. Joo, olin pistänyt huomiolle, että se kompastelee välillä hassusti ja välillä onnahtanut aika pienistä syistä. No nyt saatiin sitten selitys. Rintaranka, lukossa, lanneosa vailla joustoa, lantio vinossa, vasen lonkka lihaksista tukossa. Pentu ei ihan itsestään noin huonoon kuntoon mene, ja koska tukehtumisepisodin yhteydessä luustossa ei mitään hälyttävää ollut, niin todennäköisin syy Karkin huonolle kunnolle onkin nimenomaan tukehtumisepisodi ja osansa elvytyksellä. Elimistön shokkitila tukehtumisen yhteydessä, palleaan kohdistuneet iskut, pää alaspäin roikottaminen takajaloista ovat saaneet aikaan että penturaukka oli ihan kokovartalolukossa. Mutta Karkkipa oli niin hieno hoidettava, että en olisi uskonut. Todella kauniisti antoi itseään hoitaa ja Jerryä huvitti kun pentu lähti myötäilemään hoitoa ja avasi venytellen selkää juuri oikeissa kohdissa ja juuri oikeaan suuntaan. Yksi hyvin iso rusahdus kuului rintarangasta, ja hyvin liikettä alkoi kroppaan tulla hoidon aikana. Tosi tärkeää Karkin kasvun kannalta, että ranka hoidettiin tässä vaiheessa ennen kuin ongelmat kasvun myötä koko ajan olisivat kertaantuneet ja muuttuneet vaikeammin hoidettaviksi. Nyt saa pentu kasvaa vapaasti.
Nyt onkin sunnuntaista lähtien ollut melko väsynyt ja raukea pentu. Hoito oli aika rankka ja nyt toivutaan siitä rauhassa ja palautellaan kroppaa rauhallisilla lenkeillä ja levolla. Kunhan sopiva tilaisuus livahtaa Helsinkiin tulee, täytynee piipahtaa tarkastamassa ainakin Karkin, ja miksei muidenkin kunto vielä syksyn aikana. Nyt onkin hyvä lepäillä ennen viikonloppua ja karjisleiriä! Sunnuntaina lisäksi Seelan kanssa kisaamaan Heinolaan, kun sillä suunnalla jo valmiiksi ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti