Olipa kivaa päästä radalle pitkästä aikaa. Mulla oli Seela ihmettelemässä maneesia, ja neiti oli iloinen kaikista ihmisistä ja nukkui nätisti boksissa kun treenattiin. Ennen meidän ratavuoroa kävi ikävä episodi Mallan ja Ekku-kettiksen kesken kun Ekku karkasi radalta ajatellen että Mallasta saisi kelpo tappelukaverin, ja pelotettiin sitten suurpedot muuramesta karjunnalla tappelua selvitellessä. Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Malla nollasi tilanteen tosi nopeasti vaikka mietin, että kuinka käy, kun tollasta tilannetta meillä ei ole koskaan ollut.
Noh, rata oli tämmöinen, ja ideana oli opetellut flipit siirtää rataan ja mennä kovaa. Noh, meidän flipit ei ole ollut kovin isolla treenillä, mutta jospa sitä vaikka saisi kotona tehtyä, koska tämä ihan selvästi oli vaikeaa.
Hauskaa oli, kepeille lähetystä pitää alkaa nyt tosissaan treenaamaan (niiden flippien lisäksi), ja oli ihanaa päästä juoksemaan (Mallakin tuntui nauttivan kun sai mennä isoa kovaa).
Mulla olisi nyt lisenssin tilauslappunen tossa, mutta pitää odottaa kyllä kuun alkuun että se on varaa ottaa. Ensi viikolla olisi rokotukset molemmilla edessä, ja siihen pitää varata rahaa.
Seelan ja Mallan kanssa sujuu ihan ok. Malla on ollut vähän väsyneen ja kireän oloinen kun on tullut hoidosta, joten tämä viikko lepäillään ja otetaan rennosti.
Kyllä ne leikkiikin jo.
Eilen Aija otti Seelasta hienoja poseerauksia, tässäpäs yksi.
Tytöillä on myös yhteinen intohimon kohde - ja täytyy tunnustaa, että olen itsekin aika rakastunut. Nimesimme sen yhdessä LoveLamaksi. Välillä meinaa tulla pientä riitaa suurien ihailijoiden kanssa siitä, kuka saa Laamalla leikkiä. Viime yön Malla makasi visusti sen päällä ja tänään Seela sitten harhautti sitä ovelasti ja juoksi hirveää vauhtia Laama suussa Mallaa karkuun.
Vaan on se söpö, söpö se on (ja vähän kuolainen).