keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Malla 8 vuotta!

Talossa on veteraani, joka:

a) rääkkää pentua kun pentu haluaa nukkua

b) varastelee pöydiltä

c) omaa koko laumasta huonoimman hihnakäytöksen

d) hankki verikorvan (liittynee tavalla tai toisella kohtaan a)

e) edellämainistusta syystä jättää väliin Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyn

On se silti. Semmonen.



perjantai 11. lokakuuta 2013

Karkki puoli vuotta!


Karkki täytti 9.10. puoli vuotta. Aika on hujahtanut hirveän nopeasti! Pentu on edelleen aivan mahtityyppi, iloinen, sosiaalinen, touhukas ja kontaktinhaluinen. Viimeaikoina se on myös löytänyt itsestään uusia asioita: opetellut kiihtymään, harjoitellut hampaidenkäyttöä kiihtyessään (ennen kotiintulosta mua pussailtiin, nyt yritetään purra, voooi kun kiva), ja harjoitellut sitä josko hänkin olisi suuri vahtikoira (ei oikeen ole). Sisäsiisteyskin alkaa olla vahinkoja lukuunottamatta aika kivalla mallilla, yöt ja työpäivät ovat olleet kuivia jo kuukauden verran.

Saksan rekisteröintisysteemi ei ole viidessä vuodessa muuttunut mihinkään - prosessi on aivan tuskaisen hidas joten Karkin papereista ei ole vielä mitään havaintoa. Voi olla, että pentunäyttelyt jää Karkin kanssa kokematta. Keskitytään muuhun ja mielenkiintoisempaan. Tai sitten osallistutaan karjanäyttelyn ankkaluokkaan. Karkin vakiintunut lempinimi Ankka on kovin kuvaava, tyypillä on ihan ankan nokka ja kun suurimman osan ajasta korvat täytyy asetella niin, ettei niistä tule tuulenvastusta, niin korvaton ankkahan se on.

Puolivuotisetapin kunniaksi käytiin ihan mittarin alla. Ei pitäisi hehkuttaa eikä nuolaista ennen kuin tipahtaa ja kaikki on mahdollista ja voihan tässä käydä huonostikin, mutta siis. 5.10. mittauksessa Karkin säkä on 40-41 cm! MEDIMEDIMEDIMEDI!!!

Ollaan Karkin kanssa aloiteltu useita lajeja, pienet puolivuotiskatsaukset:

TOKO:
- Hampaidenvaihdon jälkeen leikki alkanut sujumaan erinomaisesti, ja kiva ilme ja ihmeen hyvä keskittymiskyky ja häiriönsieto noin pienelle ja vilkkaalle!
- Lyhyita harjoituksia
- Seuruuta sekä imuttaen että peruutellen, seuraa -käskystä pentu alkaa selkeästi jo ryhdistäytyä ja mieltää käskyksi. Imutellessa takapää ihan hyvin käytössä
- Nouto on jumissa. Karkki ei tahdo tuoda minulle asioita. Nyt aamuisin kun riemu on ylimmillään niin se on touhottanut mulle vessanpöntölle milloin mitäkin pikkukrääsää (mm. vessapaperirullan, ponnarin, sukan), näistä kehun ja ylistän, muuten annan aikaa
- Maahanmenosta on selkeä haju, sujuu ilman apuja paikoillaan, liikkeessä vielä epävarma
- Paikallapysyminen heikohkoa, kestää ilman häiriötä n. 1,5 m etäisyyttä

HAKU:
- Maalimiehet on huippuiiii!
- Karkin kanssa tuuli-ilmaisulla aloitettu
- Irtoaa kivasti ja reippaasti
- Lähtee leikkimään maalimiehen kanssa (mutta jos saa palkan itselleen niin katoaa sen kanssa syvemmälle metsään, ettei VAAN kukaan vie hänen aarretta)
- Ei vielä vaikeita harjoituksia
- Etsii selkeästi nenällä
- Välillä yrittänyt jäljestellä jos huonosti tallattu alue

JÄLKI:
- Namijälkiä, pituus ollut 10-30 metriä
- Tekee tarkasti, mutta nameista meinaa tulla yli
- Pohjat hyvät, pentu hyvällä motivaatiolla lähdössä jäljelle
- Ohjaajan pitäs rauhoittua
- Pidennetään jälkeä hiljalleen
- Tehnyt myös vieraan tekemiä

AGILITY:
- Pentuagilityä, ei hyppyjä, speedpumpit käytössä
- Motivaation kautta, tavoite on, ettei huonoja, häiriintyneitä suorituksia
- Treeni lyhyenä
- Lelupalkka ensimmäisen kerran jälkeen toiminut hallissa, leikkii itsevarmasti vieraankin kanssa
- Etenemisen opettelua namikipon kanssa
- Kontakteja ei vielä tehty, suunnitelmissa isona myös kisoissa onnistuvat 2o2o -kontaktit
- Agilityä tukevaa liikuntaa ja leikkiä

Näyttelyt tulevat pikkasen kanssa varmaankin ajankohtaisiksi junnuluokassa, mutta tällä hetkellä mielestäni kehittynyt tasapainoisesti ja rakenne on ihan kiva harrastuskoiralle - se tykkäävätkö tuomarit tummasta ankannokasta ja heiluvista korvista on sit asia erikseen.





Terveydestä sen verran, että Karkki kävi erikoiseläinlääkäri Seppo Lambergilla 4.10. Karkin pentuesisar kuoli Saksassa äkillisesti ja koska Karkilla oli kesällä tämä tukehtumisjuttu, niin toki mielessä kävi että noinkohan kyse olikaan tukehtumisesta vai voisiko syy olla esimerkiksi sydämessä.

Lääkäriltä tämmöinen viesti:
"Sydämen ultraääni- ja EKGtutkimus kohtaustyyppisen oireen takia

Karkki-koiran sydämessä todetaan hyvin vähäinen vasemman eteisen laajentuma. Sydänlihaksen supistuvuus ja seinämäpaksuudet ovat normaalit.

Paksuseinäiset, hypertrofiset sydänsairaudeet ja sydänlihaksen toimintaa heikentävät sairaudet voidaan poissulkea.

Aortassa ja keuhkovaltimossa mitataan normaali virtaus, väliseinävuotoja ei todeta.

Vasemmassa eteiskammioläpässä todetaan vähäinen vuotovirtaus mikä selittää vasemman eteisen pienen kuormituksen. Tämä löydös ei liity kohtausoireeseen ja sen merkitystä arvioidaan vasta täysikasvuisella koiralla. Tässä vaiheessa seurataan ilmaantuuko Karkille sydämeen sivuääni, jota nyt ei kuulla.

EKG tutkimuksessa sydämen rytmi on normaali.

Tämän tutkimuksen perusteella oire ei ole sydänperäinen. Jos koiralla todetaan alentunutta rasituksensietoa tai heikotusta, suositan lisämunuaisen toiminnan tutkimista vajaatoiminnan varalta (Addisonin tauti).

Jos havaitaan nielemisen häiriöitä, on syytä tutkia ruokatorvi laajentuman varalta, se voisi lisätä aspiraation riskiä.

Sydänkontrolli olisi hyvä tehdä 18-24 kuukauden iässä jotta voidaan arvioida muodostuuko läppävuodosta Karkille ongelmaa.

Lääkehoidolle ei ole tarvetta eikä rasitusta tarvitse rajoittaa."

Eli Karkki jatkaa normaalia elämää, ja parivuotiaana sitten käydään kontrollissa. On mahdollista että pennuilla osa näistä hyvin pienistä vuodoista jopa korjaantuu kasvun myötä. Pääasia on, ettei sydämestä löytynyt mitään sellaista suurta rakenteellista tai toiminnallista vikaa, jota tarvitsisi arjessa pelätä.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Karjisten agimestaruudet Jyväskylässä 5.-6.10.2013

Mites tän nyt sit sanoisi.

UUUUHJEEEAAHMOTHAFUCKINGYEAAAAAHH!!!!!!

Seelalle ja mulle sattui semmoinen pieni lipsahdus, että B-radalta voittonolla! SERT-A!!! Karjisten agilitymestaruus.

Ja siis voitto, voitto, karsintoihin 2014!?!?!?!?!

Mun paras, paras, paras, PARAS Seelani.



Molemmat valiokellot käynnissä, koira elämänsä kunnossa, motivoitunut, osaava, itsevarma ja ihana. Tuntuu NIIIIIN hyvälle, vaikka edelleen pitää kisoissa (lähinnä ohjaajan) sählätä.