Cossak's Ninna-Mincka 8.3.1998 - 30.12.2008

"You'll stay with me?"
"Until the very end"



-kiitos Miina-rakas kaikesta

Voittaja & Pohjoismaiden Voittaja 2009

Noni, ei ollut meidän reissu. Seela jännittelee ihmisiä edelleen tosi paljon, ja sunnuntaina kun se oli reippaimmin mielin niin just ennen kehää sitä purtiin pyllystä, josta se on muutenkin ollut arka.

Lauantai:

Tuomari: Luis Pinto Teixeira, Portugali

Seela

"Quite good proportions,  a little narrow head, good set of ears, normal front, good topline, normal angulation behind, moves well"

JUN-ERI, JUK3

Sunnuntai:

Tuomari: Barbara Muller, Sveitsi

Seela

"1 years old. Rather fine model. Should build up a lot of confidence. Smaller head, quite good expression. Well angulated. Moves well when settled. "

JUN-H

Nyt on tauon paikka, ja vuoden riennot ohi.

Laukaa 28.11, agilitykisat

15 vp, 3.sija

15. vp, 4. sija

Pelleilytreeniä

Ei hätää, ei olla palattu koiratanssin pariin. Tarkoitus oli mennä Killerille ja ottaa treenivideota. Videokamera hyytyi ensimmäisen kahden minuutin jälkeen, joten suurta iloa siitä ei ollut. Seelan alkuhömppäämistä saatiin kuitenkin yhden videon verran kasaan:

Mallan kanssa jätettiin nyt avoimen treenit tauolle ja nollailtiin päätä ei-niin-vakavasti. Jännä, miten ruutu, jota treenattiin yli vuosi sitten vähän enemmän, on edelleen muistissa, kesällä yhdestä treenistä Mallalle on myös jäänyt päähän merkin tarkoituskin.

Tehtiin jonkinverran seuraamista, ihan vaan hallintaharjoituksena kun kauempana irtijuossut dobberi olisi Mallan mielestä saanut painua helvettiin Mallan treenikentältä. Kuuliaisuudella kuitenkin seurasi, ja vaan käännöksessä kitisi kun ei saa mennä Pahaa rökittämään.

Malla oli huvittavalla tuulella, joten kokeiltiin sitten miltä ohjattu tuntuisi, ei kun kapuloita riviin ja koira niihin selin. Hauskaa oli ja pääasiassa halutusta suunnasta tuli kapulat ohjaajalle. Mallasta oli hauskaa yrittää jotain uutta. Koska pitää ahnehtia, niin otin noudon vielä merkin kanssa, ja järkyttävää, sekin onnistui.

Luoksetulon pysäytys oli ainut mitä oikeasti avosta treenattiin, ja SEIS pysäytti ötön kun seinään. Jee-jee ja hömpötihömpöti. Nyt on varmaan tuhottu kaikennäköisiä pohjia vähän kaikennäköisiin liikkeisiin, mutta väliäkös tolla. Ihan virkistävää tehdä välillä jotain, mistä kummallakaan ei ole kauheasti hajua.

Jyväskylä KV 21.11.2009

Tuomari: Harry Tast

Seela

"Erittäin hyvä tyyppi. Vuoden vanha ja vielä kovin pentumainen käytös. Hyvin narttumainen kaunisilmeinen pää. Seistessä köyristää lanne-osaa. Kokoon riittävä luusto. Litteät etukäpälät. Oikea karvan laatu ja väritys. Hyvä askelpituus. "

JUN-EH, JUK1

Malla tokoilemassa Pieksämäellä 15.11

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 8

Liikkeestä maahanmeno 9½

Luoksetulo 5

Liikkeestä seisominen 0

Nouto 8

Kauko-ohjaus 8

Estehyppy 6

141/AVO2

 

Tokokoe Jyväskylässä

Korkattiin Mallan kanssa tänään avoin luokka:

Tuomarina toimi Mauri Pehkonen

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 9

Liikkeestä maahanmeno 0

Luoksetulo 5

Liikkeestä seisominen 9

Nouto 9

Kauko-ohjaus 9

Hyppy 6

Kokonaisvaikutelma 6

Yhteensä 146 pistettä, II-tulos.

Kaikenkaikkiaan koe mittasi taas hyvin Mallan koulutustasoa tällä hetkellä. Ainoa oikea harmin paikka oli oikeastaan toi paikkamakuu, muut liikkeet nyt on sillä mallilla kun koe näytti muuten. Olin tosi iloinen varsinkin noudosta ja Mallan hyvästä, iloisesta vireestä läpi kokeen. Paljon ollaan menty eteenpäin. Koepaikalla Malla käyttäytyi normaalia lunkimmin, mitä nyt erään snautserineitosen kanssa ei oikein kemiat kohdanneet ja piti muutamia rumia sanoja vaihtaa ennen kehäänmenoa.

Katotaan mistä löydettäisi vielä koe johon mahduttas. Se ykkönen kun olis kiva...

Slalom, slalom, bejbeh!

Agilityn pariin palailtu juoksutauon jälkeen uusin hirmuisin suunnitelmin. Muurameen saatiin ulkopuolinen kouluttaja, jonka johdolla sitten ruvettiin vääntämään slalom-tekniikkaa.

Täytyy sanoa, että räkä-akka on ollut aikalailla tulessa viime aikoina - jopa niin, että hihatkin meinanneet palaa sen kanssa touhutessa, kun joutuu vähän itsekin vääntämään, että saadaan homma toimimaan. Tänään tehtiin toiset slalom-treenit ja vitsit, sitten kun toimii, niin sehän toimii niin per-ke-leen hyvin. Pienet kiksit taas.

Kääntöpuolella sitten Malla mm. törmäsi kaksi kertaa pää edellä siivekkeeseen kaahottaessaan menemään, että joku sellanen diesel-vaihe näille kohdille kun koira ei vielä osaa, mutta luulee osaavansa, olisi ihan jees.

Mulla on ollut kauheasti koulustressiä, joten ei ole tullut oikein treenattua tai päiviteltyä. Tässä nyt Seelasta kuitenkin syksyposeeraus:

Ja akat Haukkiksessa

 

 

Tampere RN 19.9.

Pyörähdettiin sateisenoloisena lauantaiaamuna Tampereen ryhmänäyttelyssä, kun Malla sinne oli ilmoitettu jo ennen valioitumista. Onneksi näyttelypaikalla oli kuivaa ja lämpöistäkin, kehät oli isot ja seura mukavaa.

Tuomari: Brankovic Zoran, Serbia

Malla

"Good size. Medium strong. Nice head. Good eyes and ears. Good top and bottom line. Good set tail. Well developed chest. Enough strong in action. (Excellent coat, colour, temperament and personality)."

VAL-ERI, VAK1, PN1, VSP

Nyt on jo toinen kerta, kun kehäsihteeri ei kirjoituta koko arvostelua lapulle, vaikka vieressä selvästi kuulee, mitä tuomari sanelee. Heinolan näyttelyssä sama. Olisi se kiva ne ainoat excellentin arvoiset piirteet Mallasta saada kirjoihin ja kansiin.

Malla lopetteli juoksun ja huomenna päästään taas agikentälle. Hirveä inspis olisi lähteä kisaamaankin, mutta jospa nyt treenaillaan ensin varsinkin niitä kontakteja ja keppejä, ja mennään vähän myöhemmin syksyllä.

Seelankin kanssa on reenailtu. Todistusaineistoa voi katsella täältä.

Ollaanhan me reenattukin!

Jotenkin on mukamas niin kauheasti touhotusta päällä, että koko blogi ja kotisivut jääneet ihan liian vähälle huomiolle. Eipä me olla ihmeellisempiä sinänsä tehnyt, mutta Seelaa olen alkanut Oikeasti Treenaamaan. Tarkoittaen sitä, että saatuani leirillä satikutia Mariannelta siitä, etten ole koiralle mitään käskysanoja opettanut, päätin tehdä asialle jotain.

Seela on tosi ahne koira ja sen toiminta (kehon perustoimintoja, kuten hengitystä, myöten) lakkaa jos tulee ihanaa namia eteen. Noh, tätä ruvettiin sitten purkamaan naksuttelulla mikä "pakottaa" koiran toimimaan. Oikein kivasti on lähtenytkin menemään - kosketusalustalle mennään jo laittamalla molemmat etutassut läpyskän päälle, noutokapula nousee maasta, sivulletulot on Tarkkoja, koska se on Tärkeä Juttu Seelasta, maahanmeno onnistuu käskyllä (ja ilman, kun tarjoaa sitä niin paljon) ja paikallakin pysytään ihan kiltisti. Lisäksi temppukavalkaadista valkkasin meille kiepin (ja vastapäivään kaapin), koska se on usein koiralle mieluisa ja helppo opettaa. Seelan luoksetulot on tosi hyviä kentällä, ja hyviä ovat arjessakin, mutta kentällä tullaan Isoa Kovaa luokse. Mukavanoloinen toi on treenata, ja leikkii kentällä hyvin - ei kuitenkaan kestä sekapalkkausta vielä. Häiriöherkkyyttä en ole havainnut Seelassa oikeastaan missään vaiheessa.

Mallan kanssa ollaan nyt vähän aloiteltu treenejä avointa varten. Lähinnä luoksetulon pysäytystä eri tavoin, jäävien taaksekävelyä ja piilopaikkamakuita. Nouto ja kaukot meillä onkin kivalla mallilla (tällä hetkellä :D ). Katotaan jos vielä slan maan aikana päästäs kokeisiinkin. Malla on kanssa tuntunut taas tosi hyvältä treenata - intoa on ja tarkkuuttakin. Pitäisi jatkaa hyvin alkanutta tunnariharjoitteluakin, ja jospa rupeaisi oikeasti opettamaan sitä hyppyä avointa varten. Jos musta on alokasluokan hyppy typerä, niin ei se vedä mitään vertoja avoimen versiolle. Mä haluan voittajaluokkaan! (Tai jos rehellisiä ollaan niin en vielä kuitenkaan.)

Mallan kanssa on myös liidelty taas ja että pieni akka toimiikin kivasti treeneissä - nyt kun sen treeniohjaajan saisi siirrettyä kisaohjaajaksi niin hyvä tulisi. Otettiin nyt kontakteilla targetit käyttöön ja eron huomasi heti kun ylimääräinen epävarmuus koirasta hävisi saman tien. Eli ahneella paskanen loppu. :) 

Nyt kun Malla aloitti juoksun, niin agitreeneihin ei ole sen kanssa asiaa. Olen nyt vienyt muiden koiria sitten ja ompa vaikeaa ohjata vierasta koiraa - Mallan kanssa on niin sellainen yhteinen sävel, että sitä on välittömästi ikävä. Vaan ehkä sitä oppii itsekin jotain. Ehkä. Seela on päässyt pariin otteeseen putkia juoksemaan ja voi kun se on nopea ja pätevä. :)

Eli kaikenkaikkiaan hyvää kuuluu, ja koirien kanssa on edelleen kiva oleskella ja elää. Ainut mikä tällä hetkellä ketuttaa on se, ettei ole rikasta ja komeaa miestä joka voisi palkata tänne siivoojan - mä en jaksaisi millään viettää vapaapäivää luutun varressa.

Erikoisnäyttely 6.9.2009

Huh, mikä päivä. Lähtö oli seitsemän maissa aamulla ja kotona oltiin vähäsen kymmenen jälkeen. Mukava päivä takana, ja esitettyä tuli taas jonkin verran koiria - vaan hauskaa oli.

Tuomarina toimi erittäin miellyttävästi koiria käsitellyt Jand De Gids Alankomaista

Seela

"Nice typical bitch, 9½ months old, already rather sterdy. Good head, eyes, eats and teeth. Nicely angulated. Good sterdy body. Good bone. Nice blue speckled coat and tail with brush. Moves very well."

JUN-ERI, JUK1, parhaan juniorin palkintoi

Malla

"4 years old red speckled. Nice head. Good eyes, ears and teeth. Well angulated. Rather round in ribs. Sterdy loin. Nice coat and tail. Moves very well - but wide in front and a little weak in back."

VAL-ERI

Eli meni aivan yli omien odotusteni, varsinkin iloinen olin Seelan menestyksestä vaikkei paras narttu kehässä käyty kun pyörähtämässä. Tuomari tuli mulle sanomaan että Seela on tosi hyvä, mutta tarttee hänen mielestään vähän aikaa ennen kuin se pääsee kisaamaan "isojen tyttöjen" kanssa.

Mallaa nauratti todellisuus valioluokassa - se pelleili koko päivän kun mikäkin tolvana ja juoksi ehkä kaksi metriä kehässä. Kuulemma ne kaksi metriä liikuttiin yli, muuten kehiteltiin karjakoiralle uusia askellajeja. "Hei äiti mun etujalat ei osu ilmaan" ja "hei äiti, katotaan miten kovaa pääset juoksemaan mun perässä" oli tämän päivän suosikit.

Ellin koirilla menikin sitten loistavasti, Mio toisti viime vuotisen menestyksensä Mion ollessa VSP ja Katla oli pn2 - eli Tiinan pysti palaa tänne kotiin kanssa.

Kiva päivä vaan nyt väsyttää ihan kauheasti!

FI MVA BH TK1 Cossak's Wynne-Vaughan

Heinola 23.8.2009
Tuomari: Redlicka Anna, Puola

Seela

"Rather small and a bit flat at the moment. Feminine head. Good topline. Would prefer more front and rear angulations. Sufficient movements."

JUN-EH, JUK1

Malla

"Good type. Correct head. Good topline. A bit short upperarm would influence front movements. Correct rear angulations. "

AVO-ERI, AVK1, PN1, SERT, VSP, FI MVA

Agirotumestaruudet on unohtuneet kokonaan kirjata!

Eli 22.8 oltiin karjisten agirotumestaruuksista kisailemassa Vääksyssä. Kaksi rataa, joista toinen rata oli mestaruusrata:

Ensimmäiseltä radalta 15 vp, reilusti alitettu aika, ja sijoitus 3.

 

Toiselta radalta HYL

TK1 BH Cossak's Wynne-Vaughan, tokon rotumestari vuosimallia 2009

Perjantaina karjisleiri alkoi Hauhossa karjisten rotumestaruuskokeella. Kokeeseen osallistui kahdeksan karjakoiraa. Tuomarina toimi Ala-Nikkola:

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen hihnassa 10
Seuraaminen taluttimetta 9
Liikkeestä maahanmeno 8
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 189 pistettä, KP, luokkavoitto TK1 ja rotumestaruus!

Olen pienestä akasta ylpeä. (Ja kattelen jo avoimen kokeita)

Voittajan on helppo hymyillä

 

VIDEO KOKEESTA:
http://www.youtube.com/watch?v=-LBuosiLStc

Mikkeli KV 25.7.09

Noniin, Mikkelissä oltiin kaatosateessa, ja ihan täysin unohtunut arvostelut kirjoittaa.

Tuomari: Monika Blaha, Itävalta

Seela

"8,5 months. Good size and type. Good substance. Nice head. Scissor bite. Strong neck and chest. Well angulated, good bones. Moves nicely."

PEK-1, KP, ROP-PENTU

Malla

"Good size and substance. The head should be better. Scissor bite, good pigment. Neck long enough. Deep and wide chest. Front angulation should be better. When she moves, the elbows should be closer. Soft in the pastern. "

AVO-EH, AVK1

Siinä oli sitten Seelan viimeinen pentunäyttely, ja innolla odotellaan mitä "aikuisten luokat" tuovat tullessaan. Tässä Aijan ottamat kuvat "rumiluksista":

Seela 8,5 kk

Malla 3,5 v

Tuomarikartanon pentunäyttely 19.7.2009

Tuomari: Markku Mähönen

Seela

"Oikeat mittasuhteet ja ääriviivat. Vahva pää. Hyväsukupuolileimaus (:D). Hyvä kaula ja rungon volyymi. Hyvä etuosa. Keskivahvat takakulmaukset. Hyvärytminen liike, mutta taka-askel saa vielä pidentyä. Miellyttävä käytös, tasapainoinen kokonaisuus."

PEK1, KP, ROP-PENTU

Toko SM 2009

Oltiin eilen pitkä päivä Tampereella joukkue-SM -kisojen merkeissä. Karjisjoukkueessa oli Mallan ja minun lisäkseni mukana Leena ja Elsa, Päivi ja Vanni, Teija ja Ruuti sekä Heli ja Terra.

Arpaonni suosi mua ja Mallaa, oltiin päivän toisiksi viimeinen koirakko ennen varakoiria, ja aika poikki oltiin kun päästiin sellaisen kevyen kahdeksan tunnin odottelun jälkeen suorittamaan. Kyllä sitä kaikkea hullua tulee koiraharrastuksen nimissä tehtyä!

• Luoksepäästävyys 10 (kehä I)


• Paikkamakuu 10 (kehä I)

Malla meni suoraan lonkalle, mutta ei vaihtanut asentoa. Tarvitsi toisen käskyn sivullenousuun, mutta tuomari ei kuullut.

• Seuraaminen hihnassa 9 (kehä II)


• Seuraaminen vapaana 8 (kehä III)


• Liikkeestä maahanmeno 9 (kehä II)


• Luoksetulo 8 (kehä III)

Tämä oli Mallalle paha, heti kehänauhan vieressä mun takana oli koiria, Malla epäröi tulla luokse.

• Liikkeestä seisominen 0 (kehä III)

Tämä oli päivän viimeinen liike, ja joko Malla ei kuullut tai ei kyennyt vaan muuten pysähtymään. Oltiin edelleen kehänauhan vieressä.

• Estehyppy 9 (kehä II)

JEEE!

• Kokonaisvaikutus: 8,5 (10, 9, 7)

Yhteensä 158,5 p, II-tulos

Eli harmittavan vähästä se ykkönen jäi kiinni, mutta täytyy sanoa, että olen tosi iloinen että Malla kykeni tuolla ylipäätänsä tekemään. Meille vähän liian vaikeat puitteet, ja kehissä ei hirveästi suoritusrauhaa ollut - pienet kehät, ihmiset kulkevat aivan kehänauhojen vieressä koirineen ja liikkuri käskytti seuraamiset aivan kehänauhaan kiinni.

Kuitenkin, tosi mukava päivä ja karjisjoukkue kantoi lippunsa (ja koirat häntänsä) korkealla cowboyteemaan pukeutuneena. Kehien jälkeen ei voinut kun kiittää koiraa.

Kuka olisi ikinä, IKINÄ uskonut, että Malla koskaan pystyisi tuollaisessa paikassa tekemään ylipäätään mitään?

 

Lisää Niinan ottamia kuvia karjisjoukkueesta löytyy täältä:

http://picasaweb.google.fi/cattleparks/SmToko2009#

 

ISO KIITOS kaikille mukavasta päivästä!

Seelan piti lähteä meille maskotiksi, mutta aloitti ensimmäiset juoksunsa viikonvaihteessa, joten jäi sitten Ellin ja Aijan hellään huomaan.

Pietarsaari 5.7.2009

Seelan ensimmäinen näyttely.
Tuomarina Jadranka Mijatovic, Kroatia

Seela

"7 months old puppy bitch. Good type, size & bones. Very nice type of head. Good shape of eyes. Good expression. Medium lenght of neck. Good angulated in front, could have better topline and angulated in back."

PEK1, KP, ROP-PENTU

Malla

"3 years old bitch of good size and bone. Strong head parallel in lines, could have more kelpie expression. Strong neck, good angulation in front, could be better in behind. Nicely presented. "

AVO-ERI, AVK1, PN2, SERT

 

JEEEEEEEEEEEEE!

Varkaus 28.6

Vietettiin kohtuullisen rankka päivä Varkaudessa agilitykisojen merkeissä eilen. Herätys klo 5, ja kotiin päästiin kymmenen jälkeen. Mentiin yhtämatkaa ystäväni Tarjan & co:n kanssa.

Ilma oli ihan tosi kuuma, asteita 27, ja vaikka vettä oli mukana kauheasti (ja avaruuspeitto, just in case) niin ei paljoa hymyilyttänyt. Onneksi Malla kestää kuumuutta hyvin, ja se on fyysisesti tosi hyvässä kunnossa, ja jaksoi kaikki kolme rataa ja pitkän päivän tosi hyvin. Mitä nyt ensimmäisenä kisapaikalle päästyä sen piti vetää Varkauden eksoottista heinää turpaansa sen verran, että oksu tuli. Illalla 2-luokkien aikana Mallan piti ruveta kiukkuilemaan muille koirille kisapaikalla, että siinä väsymys näkyi. Seelakin jaksoi pitkän päivän hyvin, vaikka vilinää oli, ja ukkosen jylinääkin päästiin kuulemaan. Valitettavasti ei saatu kun aivan minimaalinen pikkusade oloa helpottamaan ja sen jälkeen ilma muuttui vielä painostavammaksi...

Kaikenkaikkiaan tehtiin KAIKKI meidän tyyppivirheet. Ja eri tyyppivirheet eri radoilla.

Eka rata oli periaatteessa 2. rata (josta video) käänteisenä. Pussilta kepeillemeno oli radan hankalin kohta. Jännitin vaihteeksi taas ihan sikana, ja hentoisella äänellä yritin jotain huudella koiralle. Kisalapussa (jonka uskalsin vasta nyt lukea) sanotaan: 2xrimaa alas, kielto kepeiltä, kielto pituudelta, virhe puomilla ja muurilla. Kuulostaa oikeasti paremmalta kun oli, tosiasiassa ryminä kävi, enkä edes halunnut katsoa, että miten kauheasti. Ei kuitenkaan tultu siivekkeet kaulassa maaliin, ja yliaikaa 3,26 sekuntia. Jipii, meidän eka tulos. Jos ei muuta, niin ohjaaja heräsi radan jälkeen. Videota ei tästä radasta ole teknisien ongelmien vuoksi (seliseli!).

Tokalle radalle lähdin tavoitteena, että nyt ei kuulu ryminää kun mun suusta jos meinaa mennä mahdottomaksi, ja hups, ratahan sujui! 5 virhepistettä A:n alastulosta, mikä ei ole kovin yllättävää ja voihan kökkis mun viimeisen riman syndrooman kanssa! Siinä ja siinä oli, ettei kepeillemenoa laskettu kielloksi, ei ollut hirveän hieno ja tuhrasi aikaa. Siitä huolimatta ihanneaika (48 sek) alittui melkein kahdeksalla sekuntilla (-7,48). Oli tosi mahtava tunne maalissa, kun itse pystyin pitämään pään kasassa koko radan ajan, ja antaa koiralle luvan mennä. Ja ylipäätään hämmentävää, että kun en ole ajatellut, että meillä mitään teoreettisia mahdollisuuksiakaan olisi nollaan, niin ei toi nyt niin kaukaa sitä hiponut.

VIDEO

Kolmannelle radalle lähdettiin sitten ilman mitään tavoitteita, olin varma, etten jaksa juosta enää yhtään, ja edellisen radan jälkeen olin ihan valmis lähtemään kotiin, kun oli niin hyvä mieli, että pakka pysyi kasassa. Kruunattiin päivä kuitenkin toisella samanlaisella. :) Virheet taas tyypillisiä - itse kiirehdin peräkulman hypyillä, ja rimat alas, se minne olin kiirehtimässä, eli kepeille, ei silti onnistunut, ja kielto kepeiltä. Tällä radalla oli kaksi muutakin selvää "virhettä" meinasin unohtaa pussin jälkeen tulevan hypyn, onneksi se oli hollilla ja suoritettiin se kuitenkin. Putkessa unohdin antaa ääntä, tai sanoin liian hiljaa (en muista) ja Malla lähti kääntymään kuulevan korvan puolelle. Näitä ei ole tullut vähään aikaan, ja luulen, että tossa ehkä se väsymys koirassa näkyi, mutta hyvä muistutus siitä, että pitää edelleen ottaa asia huomioon. Kuitenkin, musta tämä viimeinen rata tuntui parhaalta, koska tässä annoin koiralle eniten lupaa mennä ja suorittaa, ja se meni. Ihanneaika oli taas sen 48, ja ihanneaika alittui - 6,70. Radan vikalla putkella muistan kannustaneeni koiraa tyyliin jotenkin "tule ihana reipas likka", ja radan jälkeinen WUHUUU -huuto kiteytti aika hyvin koko päivän.

VIDEO

Ei me vielä missään tapauksessa olla valmiita kakkosiin, mutta näköjään suunta kuitenkin oikea, treeniä, treeniä, treeniä. Jännittämiseen selvästi helpotti ne möllicupin möllikisat, koska vaan eka rata meni reisille mun sekoilun takia. Päällimmäiseksi jäi vaan ihan törkeän hyvä mieli, Malla on ihana, ja saanhan mä sitä ohjattuakin!

Nata ja Tarja saivat viimeiseltä 2-luokan radalta luokkavoitto 5:n kahden hyvän hylyn jälkeen, joten oikein hyvillä mielin Hesburgerin kautta ja aivot tyhjää lyöden ajeltiin 12 tunnin Varkausrupeaman Jyväskylään Oomphia kuunnellen. Uni maittoi sekä koirille että omistajalle.

Radalta ei ole kuvia, mutta tässä koirien kisafiiliksiä.

Sievä Nata tarkkailee rataa:

Suojaa paahtavalta auringolta haettiin sateenvarjosta:

Seelalla on missä vaan hyvä mieli kunhan on jotain mitä syödä:

Luuralla riitti virtaa kaahottaa motskun perässä:

Kiitos Tarja ja tytöt (ja muut tutut!) kivasta päivästä. Ei oteta ihan heti uudestaan kuitenkaan.

Tänään tuli Pietarsaaren lappuset, Seelan eka näyttely lähestyy kovaa vauhtia. Saa nähdä, jaksetaanko sen kummemmin lenkkeillä tänään, musta tuntuu, että olen ihan yhtä väsynyt kun ennen 12 tunnin yöunia, mietinnässä on, että käytäisiin vähän uimassa. Meidän läheinen tuomiojärvi on tosi matala, ja viime viikolla tajusin crocsien uuden ulottuvuuden, kun käveltiin pitkän matkaa rantaviivaa pitkin reisiä myöten järvessä. Molemmat likat nauttivat tosi paljon uimisesta, ja näillä helteillä toi järvi tuntuu ainoalta inhimilliseltä lenkkeilypaikalta.

Agitreenit pitkästä aikaa

Oltiin tänään Muuramessa treenailemassa pitkän tauon jälkeen. Huh, kun teki tiukkaa, lähinnä ohjaajan hermorakenteelle siinä vaiheessa kun koira viidennen kerran kaatoi koko hypyn siivekkeineen niskaansa.

 

 

Treeninä tosi hyvä, mutta kyllä jotenkin uudella valolla ton koiran tekemistä miettii. Esimerkiksi renkaan ja kontaktien suoritustapa on koiralla ihan hakusessa, ja estetekniikka puutteellinen. Tuntuu ihan tuhottomalta suolta ruveta korjaamaan näitä.

Se mikä oli hyvää, siipi -käsky toimi hyvin ja Mallan käännökset aidan jälkeen oli tosi pienet verrattuna siihen, mitä ne on olleet - uskomattoman hieno fiilis, luotin täysin siihen, että koira tekee (paitsi renkaan) ja se teki, vauhdilla ja varmasti, kun kerrankin itse olin kartalla mitä ollaan tekemässä. Kontakteille on tehtävä jotain. En vaan tiedä mitä.

Tehtiin yksittäisinä keppejä, ja kappas, onnistuu ne vaikealtakin puolelta, kun vaan itse pää kestäisi enkä härkkäisi väliin.

Kaikenkaikkiaan hyvä treeni, mutta vähän hermot ja maltti koetuksella sekä mulla että koiralla (joka oli ihan jossain yli-sfääreissä kun pääsi pitkästä aikaa radalle).

Seela oli mukana hengailemassa esteitä kantaessa, ja olin aika yllättynyt, kun mörkökausi on päällä, niin tämä painalsi etunenässä estekoppiin kiipeilemään esteiden päälle ja kävelemään rullattuihin putkiin. Kävi se omin lupinensa yhden putkenkin suorittamassa - en aio sille esteopetusta tehdä kun ensi keväänä vasta. Mutta hauska nähdä, että ei se ehkä niin herkkis noille alustoille olekaan.

Agikoulutusta

Oltiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna Joensuussa Mallan kanssa ottamassa oppia Mika Moilaselta agin saralla. Saatiin oikein kunnon helteet niskaamme sopivasti.

Mulla ei ole nyt mitään esteohjelmaa käytössä, joten kirjaan nyt vaan pointteja mitä päällimmäisenä jäi mieleen.

* Ennakoiminen

Ilman ennakoimista ei ole mitään, ei tule mitään eikä saavut mitään. Ja ennakoimista voi ja pitää opetella ja se pitää kouluttaa koiralle, jotta se tietää, mitä tarkoitetaan.

* "Ei se osaa sitä noin"

 Sitten se pitää opettaa, eikä aina hakea niitä jo osattuja ratkaisuja.

* Eteneminen

Mallan kanssa on pakko panostaa siihen selkeään etenemiseen, ja sen vahvistamiseen. Oikea-aikainen palkkaus tässä tosi tärkeä, osta narupallo frisbeen tueksi, lentää paremmin.

* Takaakierto

Mallalla on väärä tekniikka, siksi sen jälkeen se ei kykene etenemään suoraan. Opeta oikea tekniikka, vaadi sitä koiralta.

* SIIPI

Koira kääntyy ohjaajan puolella mahdollisimman läheltä estettä. Ennakoi, anna käsky ajoissa.

* Esteiden suoritustekniikka

mm. pussin ongelmat väärässä opetustavassa. Opeta koira etenemään suoraan. Mieti, osaako koira kontaktit sitten kuitenkaan.

* Putki ja suunta

Meidän ikiaikainen kompastuskivi - anna jo ennen kun koira putkessa sille selkeä suunta, mihin sen jälkeen mennään. "Tässä" ei käännä koiraa pois, kun se on oppinut, että se ei tarkoita poiskääntymistä.

* Ohjaa, älä juokse

Kun kaikki on oikein, ei ole kiire. Odota koiraa, ennakoi, ajattele.

* Natsitervehdys

Koira ei etene.

* Perse-ohjaus

Koira etenee. Ajattele, että ohjaat koiraa takapuolesta.

* Malla

Koiralla on erinomainen oppimiskyky, käytä sitä hyväksi. Siinä missä muiden koirakoiden kanssa toistettiin samoja juttuja, Malla eteni koko ajan, ja tarjoaa uutta tapaa. Tosi hyvä, mutta ota huomioon toistojen määrässä.

Osaa myös vedättä, pitää myös vaatia. Näkyi hyvin valssiharjoituksessa, ja rimojen alittamisena. Vaadi, ole jämäkkä, palkkaa.

* Ohjaaja

Luottoa koiraan, ja itseen. Treeneissä voi ja pitää kokeilla hankalia juttuja ja harjoitella niitä. Hyvää se, että osaan könähtää, ja sitten iloita, eli reiluus koiraa kohtaan hanskassa näköjään silloinkin kun sapettaa.

Opeta, älä mutkuttele. Koira oppii mitä tahansa.

 

Kaikenkaikkiaan tosi kiva viikonloppu ja vaikka harjoitukset olivat hyvin perustavanlaatuisia, siellä näkyi kaikki koulutusvirheet ja ongelmat, mitä meillä on ollut, ja oli tosi mahtava saada niihin neuvoja. Nyt vaan harmittaa, kun meidän treenitauko jatkuu edelleen - saa nähdä miten seuraavissa treeneissä pysyy oppi mielessä.

Rauman näyttely 24.5.2009

Tuomari: Elina Haapaniemi

Cossak's Wynne-Vaughan

"3-vuotias juuri rittävän kokoinen narttu, joka esitetään kovin kevyessä karvapeitteessä. Hyvä pään muoto, ilmeen tulisi olla parempi. Hyvä purenta, kohtuulliset korvat. Riittävä luusto. Sopiva runko. Hieman niukat takakulmaukset. Liikkuu hyvin askelin. "

AVO-EH, AVK1

"

Tokokoe Pieksämäellä 23.4.2009

Tuomari Pauli Härkönen
Alokasluokka
Cossak's Wynne-Vauhgan

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen hihnassa 8
Seuraaminen taluttimetta 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutelma 10

177 pistettä, I-tulos, 4.sija

Huihui-hallikoe. Ilmeisesti mun mietinnät siitä, että puolikuurous voisi todella olla hankaloittava tekijä jos halliin lähdetään tekemään, ei ihan väärään mennyt. Agissa toi on niin kuuma, ettei se ota häiriötä, mutta nyt oli ilmassa vähän sellasta tuntua, että Malla ei oikein rentoutunut tekemään, vaan piti vähän pälyillä.

Siihen nähden olen törkeän tyytyväinen päivän tuloksesta - olen ajatellut, että Mallan kanssa motivaation on pakko olla kohdillaan, että mistään tulee mitään, mutta näköjään akka pelittää ihan tottelevaisuudenkin pohjalta tarpeen tullen. Ja sekin oli hieno huomata, että oma pää kesti tällaisenkin tilanteen.

Erityisen iloinen olen hypyn onnistumisesta, koska se on ollut liikkeenä aivan katastrofi, eikä sitä olla tarpeeksi treenattu. Ylipäätänsä pitäisi oikeasti treenatakin välillä.

Varkauden näyttely 16.5 - hitsit, miten lähellä se serti olikaan!

Tuomarina Kamen Litov, Bulgariasta

Mun saksantaito on vähän niin ja näin, mutta suomentelen mitä osaan, ja loput jätän lukijoiden tulkittavaksi.

Malla

"Keskikokoinen, keskivahva. Hyvä pää, ylälinja. Hyvät kulmaukset, hyvä rintakehä, etuosa ja hyvä gärage und beeoeglaag (kiitos, kehäsihteeri, veikkaan, että takaosa). Hyvä väri, karva. Osoittaa hyvää temperamenttia ja luonnetta."

AVO-ERI, AVK1, PN-2, VASERT

Tottelevaisuuskoe Jyväskylä

Tuomari Mauri Pehkonen

Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuu 10

Seuraaminen hihnassa 9

Seuraaminen vapaana 9

Liikkeestä maahanmeno 0

Luoksetulo 8

Liikkeestä seisominen 7½

Estehyppy 6

Kokonaisvaikutus 8

ALO2/153 pistettä

Olin Mallaan tosi tyytyväinen, mutta muuten kokeeseen en. Maahanmenon annoin väärällä äänensävyllä ja hyppy on kesken - edelleen, mutta oli katkeruus puhumassa tai ei, niin liikkuri mokas tämän meiltä.

Lahjattomat treenaa

Joten ei auta kun painella treenikentälle. Ollaan tehty nyt yksi koemuotoinen, ja saatiin Hannalta hyviä vinkkejä mun toimimiseen. Nämä mielessä tänään pieni motivaatiotreeni tossa pikkukentällä. Ja oli mulla missiokin. Nimittäin sen alokasluokan hypyn opettaminen.

Vaan eipä tarvinnut opettaa, kun joku sen oli näköjään mun puolesta tehnyt, joten mitä sitä täydellistä enää hiomaan. :D

Kivaa päästä kokeeseen! (Jos nyt päästään, kun mitään lappuja ei ole kuulunut...)

Vapputerveiset

Hauskaa ja lennokasta vappua blogia seuraaville!

t. Aino ja kurjat

Lahti KV 26.4

Tuomari: Roberta Veale, Australia

Malla

"3 year old bitch, a little small. Good head. Ears well carried but large. Good neck. Fairly well shoulders. Topline should be stronger. Correct tail, carried a little gagly. Moves briskly. "

AVO-EH, AVK2

Möllicup, osa I & II

Jyväskylän agiseurat järjestävät tänä keväänä mölliagicupin, johon ollaan Mallan kanssa osallistuttu suurella innolla. Tavoitteena olis saada omaa jännittämistä jokseenkin kondikseen, mikä ei ole ihan helppoa.

Lisäilen ratapiirrokset, kun ne jaksan tehdä.

 

I: rata (möllit): 5 vp, aika -17, jotain sekunttia. I sija

II: rata (kilpailevat) 15 vp, aika +2,3 sekuntia. II sija

III: rata (möllit) 10 vp, aika alittui reippaasti. III sija

VIDEO

IV: rata (kilpailevat) HYL

VIDEO

 

Ja sunnuntaina uutta kehiin. Taggaan tämän nyt agikisoihin, vaikka epävirallisia ovatkin...

Kevään ensimmäiset hakutreenit

Lähdettiin yllytyshulluina sitten hakuilemaan lauantai-aamuna. Lunta oli reilusti, mutta se ei haitannut, kun meillä alkoi tämän vuoden missio Mallan kanssa. Siirrettiin siis haukkuminen ekaa kertaa kunnolla metsään.

Maalimiehet haukuttivat Mallaa lumipallojen kera keskilinjalla ja sen jälkeen otettiin kolme ukkoa. Ensimmäiseksi ukoksi laitettiin Aija, joka on Mallalle tutuin ja jolle sen tiesin haukkuvan hyvin. Eka lähetys meni vähän ketuiksi kun Malla sai hajun toisella puolella olleesta ukosta, mutta tokalla upposi Aijalle asti haukkumaan. Lähti haukkumaan hyvin. Ukot löytyi kaikki ongelmitta ja haukkukin irtosi, mutta selvästi enemmän vaati vieraalla kun tutulla maalimiehellä. Pääasia kuitenkin, että haukkua lähti ja koira saatiin palkattua oikeasta suorituksesta. Olen tosi tyytyväinen pikku-akkaan. Keskilinjalla vielä pidettiin lumipallobileet lopuksi.

Seelakin oli mukana. Aluksi halusin tehdä tuuliharjoituksen, mutta koska tuuli vähän miten sattuu ja lunta oli niin paljon että ohjaajat ja koirat olivat ihan läkähdyksissä niin tehtiin sitten makkararinkiä liikkuvin ukoin. Seelalla on mörkökausi vähän nostanut päätään, mutta ekojen ukoillejuoksemisten jälkeen jännitys hävisi, eikä Seela hakenut enää multa katsekontaktia vaihtaessaan ukolta toiselle. Reipas pien.

Ja minähän siis sanoin, että Seelan kanssa EN mitään pk-lajeja ala tietenkään harrastamaan.

Tänään kotiuduttiin Joensuusta vähän ex tempore, mutta ihan kiva rauhoittua kotiin ennen kun mulla alkaa kunnon loppurutistus harjoittelusta. Toivottavasti huomiseksi saadaan houkuteltua meille treeniseuraa, kun Joensuuhun sovitut treenit jäivät väliin.

Tässä vielä likkojen pääsiäispotretti, otettuna videokameran huippukameralla. 

 

Pitkäperjantain agikisat 10.4.

Nyt on ekat kisat takana, ja reissusta kotiuduttu.

Eipähän ole vähään aikaan jännittänyt mikään noi reippaasti, mutta selvittiin ja oikein mukava mieli jäi.

Eka rata on tässä, tuloksena HYL heti kahden esteen jälkeen. Olin aivan puissa jännittämisestä ja se kyllä näkyi.

Toinen rata löytyy täältä, tuloksena HYL, mutta vasta yllättävän myöhään. Vaikka edelleen ihan ihme sekoiluja minulta, niin paremmin meni ja koirakin oli enemmän oma itsensä. Tähän rataan olen tosi tyytyväinen, vaikka ihan omaan mokaan kaatuikin.

Mutta kivaa oli ja Malla oli hauska oma itsensä. Jospa seuraavalla kerralla ohjaajan pää pysyy paremmin kasassa.

Paha, paha laiskuus

Joo, tehty on enemmän kun blogi antaa ymmärtää. Tokoa tehty vähän, agia kahden radan verran, ja Seelakin on käynyt ekoissa "isojen koirien treeneissä" lähinnä kyttäämässä multa nakkia niska väärällä. 

Ratapiirrokset olkaatte hyvät

 

Näillä sitten mennään, ja katotaan mitä saadaan aikaiseksi pitkäperjantaina Joensuussa. Kisakirje tuli ja jännittää ihan törkeästi.

Otin yhtenä iltana vähän videota koirien treeneistä. Tai "treeneistä".

See:

Vauvatreeniä

Ja Möö:

Noutaa

Kaukot

Olen harjoittelussa ja ollut kipeänä, niin en mukamas ole ehtinyt päivittää mitään.
Lupaan parantaa tapani!

Kuviakaan ei ole, että vähän tällein hävettää.

 

Ah, niinjoo, meidän paimennuskurssi jää finanssiongelmien takia nyt käymättä.

Tampere KV

Tuomari Gael Morrison, Etelä-Afrikka

Malla

"Good size bitch. Good body, nice arch to neck. Short coupled with good topline. Easy mover."

AVO-ERI, AVK2

 

Olen niin iloinen, oli ihan huippua.

Tokoviikko, ja Seelan eka namiruutu

Noniin, tulipas ryhdistäydyttyä, olaan tällä viikolla treenattu neljä kertaa. Olen pyrkinyt pitää treenit vaihtelevina, ja kohtuullisen mittaisena.

Seuraamisen käskyksi on jossain vaiheessa vaihtunut sivu. Nooh, menköön, koetan saada patistettua koirasta liikkeeseen vähän kiihkeyttä lelulla, ja tuntuu toimivan.

Jäävät liikkeet, olen NIIIN tyytyväinen. Tänään oli koko viikolla eka kerta, kun teki väärän jäävän, vaikka olen tehnyt niitä miten sattuu ja sekoitellut järjestystä, ja tehnyt jopa peräjälkeen kaikki. Olen tosi tyytyväinen. Istuminen on Mallalla hitain, mutta se on uusin, ja tarttee vielä varmuutta.

Noudossa otettiin aimo harppaus eteenpäin. Mallahan on mälvääjä, noh, olen sitten vaatinut vaan, että nostaa kapulan ja en sitä ala kaappaamaan vaan saa pysyä rauhassa sivulla ja pitää nätisti suussa. Alku oli ihan kauheaa mälläilyä ja syljeskelyä, tänään kaksi täydellistä loppupitoa, ai että. Seuraavaksi pitää häivyttää pois sana hyvä, siitä kohtaa kun koira bongaa kapulan ja katsoo sitä, että ottaisinko. Ei automaattisesti siis tuo, vaan pyytää erikseen luvan.

Ruutua tein yhtenä päivänä, Mallan perisynti on jäädä haistelemaan kun on ruudussa. Tähän ajattelin puuttua palkkaamalla odota-käskystä lelulla. Noooh, ei se ekoilla kerroilla tajunnut edes että lelun heitin, mutta parin toiston jälkeen kääntyi jo käskystä paremmin kyyttäämään lelua eikä jatkanut haistelua. Ruutuun vähän löysästi liittyen ollaan tehty eteenmenoja lelu näkyvissä.

Kaukokäskyt on myös meidän uudistettua tokoelämää. Avon kaukot on aika hyvät, vaikka itse niin sanonkin. Pyrin sanomaan käskyt mahdollisimman innottomasti ja löysästi, jos olen liian nopea tai tsäpäkkä, niin Malla tekee jonkun pelletempun eikä keskity. Olen tyytyväinen, vaikkei kokonaisena tätä olla tehty.

 Koska sivu-käskystä on tullut seuraamiskäsky, ja meidän luoksetulot on olleet vähän löysiä, niin ajattelin, että luoksetulon käsky muuttuu reippaaksi ja iloiseksi tänne-käskyksi. Toimii tosi hyvin, ja Malla ei arvo mitä tehdään. Luoksetuloon liittyen olen peruuttaen tehnyt seisomaan jäämisiä, ja Malla on hiffannut idean hyvin. Olen antanut äänikäskyä.

Hyppyä tehtiin yhdessä treenissä, ja ei oikein tullut mitään. Ajattelin nyt ruveta rakentamaan koko juttua uusiksi niin, että saisi koiran suoraan esteen taakse. Pelkkää hyppyä (tarpeeksi pitkälle) ja kääntymistä. Tässä voisi ottaa naksun mukaan.

Paikkamakuita ollaan tehty muutama, ja Mallan paikkamakuu on kyllä hyvä ja rauhallinen. Huomiota mun pitää kiinnittää siihen, että se ei sivulla laita tassua mun kengälle, silloin se ei muka osaa mennä maahan kun joutuisi makaamaan "mun päällä". Pitää tohon tassuun muutenkin kiinnittää huomiota. Se kun tuntuu olevan Mallalle hyvä syy olla kuuntelematta.

Leikkiminen on toiminut tosi hyvin, ja yleinen vire treeneissä on ollut kiva.

Viikonloppu on Mallalle tokovapaata.

Ensi viikolla koetan jatkaa samantyylisiä treenejä ja viedä liikkeitä eteenpäin.

Tunnarin ajattelin ottaa ohjelmaan (yksi oma kapula, sen pito, mahd. yhden etsiminen hangesta)

Ruutuun parempi reagointi -kampanja jatkukoon, katotaan maahanmenon lisäämistä, mutta ensin lisätään matkaa ja katotaan miten vauhtiin vaikuttaa uusi tapa.

Seuraamisessa laatu, ei määrä.

Jäävissä taaksekävelyä.

Noudossa sitä hyvä-sanan häivyttämistä ja pitoharjoituksen jatkamista.

Katotaan miten mun harjoittelun alkaminen vaikuttaa treeni-intoon. Toivottavasti on perseillepotkijoita!

Tänään Seelakin pääsi touhuamaan, tallattiin metsään alue, ja viljeltiin nameja. Seela on niin aktiivinen, että sisällä riehuminen on tosi turhauttavaa välillä, joten ajattelin katsoa miten keskittymiskyky nenänkäyttöön riittää. Seela oli tosi hyvä ja tomera namien etsijä. Se teki töitä ihan tohkeissaan, käytti hyvin nenäänsä ja keskittyi hienosti. Taitava pieni koira (ja rauhallinenkin oli, kunnes Elli jätti energiajuomatölkin valvomatta ja pieni saksalainen haki siitä vähän pontta riehumiseen).

Huomenna sitten Tampere KV:seen Mallan kanssa, kynnet on leikattu, koira hierottu (pitää vähän tarkkailla tota, Malla on lapojen välistä vähän jumissa), ja nyt pitäisi vielä vaan pakata kamppeet sillein älykkäästi mukaan. Kylläpäs jännittää taas pitkästä aikaa mennä!

Albumien kätköistä

http://www.youtube.com/watch?v=Ryfwfc_946w

 

 

 

 

 

Olipahan päivä taas, ja viikko

Mun viime viikko on kyllä ollut lyhyesti yhtä itsesäälissä rypemistä. Noh, ei sitä kauhean pitkään jaksa olla pohjalla, joten suunta taas ylöspäin. Noh, tänään on taas ollut haikeaa, Miina olisi täyttänyt 11 vuotta tänään.

Seelan kuulumisia en ole vissiin kirjoitellut vähään aikaan. Neiti kasvaa kovaa vauhtia ja on oikein hauska tapaus. Seela on hirveän tottelevainen pentu, vaikka olen ennen ollut sitä mieltä, että tottelevaisuus on ohjaajasta riippuva ominaisuus, mutta Seela on opettamatta oppinut hirveästi ja on lenkillä tosi kuuliainen varsinkin luoksetulon kanssa, vaikka mitä mielenkiintoista olisi näköpiirissä.

Lähimetsän kapea silta mustan veden ympäröimänä on ollut Seelasta vähän jännittävä. En ole asiaan puuttunut ja itse se jännityksensä toi työstää, ja on tähän mennessä aina tullut perässä vaikka vähän matalana. Eilen sitten ilmeisesti ajatus on kasvanut tarpeeksi ja se meni edeltä ja reippaasti sillan yli. Kiva juttu.

Tiistaina on edessä kakkosrokotus.

Tänään lähdin päivällä lenkille koirien kanssa Haukanniemeen. En ehkä ajatellut asiaa ihan läpikotaisin. Naistenpäivä, aurinko paistaa ja kello vähän yli 12. Ihan hyvää teki mennä niin että tuli paljon vastaantulijoita - eipähän ole aina niin ihmeellisiä ne yksittäiset tulijat, koirat sai paljon ihastelua osakseen. Varsinkin Seelan väri aiheuttaa ihastelua, vaikka musta edelleen punainen on paljon kauniimpi väri.

Noh, tehtiin sellainen reilu 1,5 tunnin lenkki, tulin kotiin ja kappas, puhelin, jonka otin lenkillä, ei selvinnyt kotiin asti. No ei auttanut kun iskeä Seela syömään ja lepäämään, Malla mukaan ja omia jälkiä takaisin. Ei löytynyt puhelinta ja kyllä suoraansanottuna vitutti kun pientä oravaa.

Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin, joku ystävällinen poimi puhelimen talteen ja soitti Ellille, joten mun Nokialainen löysi kotiin. Jatkossa en ota puhelinta mukaan lenkille.

Noh, Mallan kanssa oltiin vajaa neljä tuntia reippailtuamme aika poikki, joten otettiin pitkät päikkärit ja lähdettiin agitreeneihin.

Tehtiin kisatyylillä, kertarysäyksellä ja taistellen. Kummasti sitä saa itselleen rakennettua oikeaa jännitystä ihan vaan ajattelemalla että nyt pitää saada tehtyä. Eka rata taisteltiin läpi kahdella kiellolla, eka putki 5:lla, toinen 16 hypyn ohituksessa.

Noh, toinen kerta meni sitten paremmin, mun on vaikea noita vekkejä tajuta. Nyt ton alun selkeytti a:n jälkeen tehty vekki, jonka takia koiran oli helpompi edetä oikeaan suuntaan.

8 hypyn pyöräytys on edelleen mulle ajatuksena vaikea, mutta koira alkaa tajuta asiaa paremmin, mikä helpottaa, ettei ole mun sekoilusta aina kiinni.

Kepit oli tänään törkeän hyvät, ja keppien jälkeen tehty valssi toimi tosi hyvin.

Lopuksi vielä viilattiin tota 8, 9, 10 -hypyn sumaa, ja kun saatiin se sujuvaksi, niin hyvillä mielin jätettiin treeni siihen. Käytiin Seijan ja Hipon kanssa kunnon jäähdyttelylenkki.
Nyt vielä Seelan kanssa iltalenkille, ja sitten on tämä päivä pulkassa.

Mun kuvat lenkiltä oli ihan onnettomia, en näköjään osaa enää ottaa kuviakaan. Laitetaan tämä nyt kuitenkin esille.

 

Itsetutkiskelun paikka yön pimeinä tunteina

Tänään on tullut mietittyä paljon sitä, millainen koiranomistaja ja kouluttaja sitä loppupeleissä onkaan. Usein kun asiat junnaavat paikoillaan, niihin vaan alistuu. Minä en osaa - koira ei osaa.

Joten tämä lista on mun perisyntejä, virheitä, vikoja ja huonoja tapoja koirankouluttajana. Ja niitä vahvuuksiakin koetan mainita.

SYNNIT

1. Olen huono asettamaan tavoitteita

Tästä seuraa, että harrastaminen on pöllöilyä päivästä toiseen. Sitten jos tavoite on, nousee vaatimustaso yhtäkkiä aivan liikaa. Tasapaino näiden kahden välillä pitäisi löytyä, jotta edistymistä tapahtuisi.

2. En ole tarpeeksi johdonmukainen

Istu on istu, ei hieno maahan, vaikka koira tekisi kuinka söpösti. Malla arpoo, minä ajattelen, että ei se nyt niin nuukaa. Joten kun aletaan vaatimaan, niin koira jatkoo arpomista ja minä hakkaan päätäni seinään.

3. Temperamentti

Suutun itselleni, suutun koiralle. Mun on turha huonona päivänä mennä kentälle, mutta en ole vielä oppinut pitämään itseäni sieltä poissa silloin kun synkät pilvet parveilee pään yläpuolella. Ohjaajapehmeä koira reagoi, vituttaa lisää. Pakka hajoaa.

4. MUTTA

Olen mutkuttaja. Joskus pitäisi olla sanomatta mutta, ja sanoa niin, totta, ja tarttua tuumasta toimeen.

5. Näyttämisen tarve

Keskittyminen herpaantuu helposti, jos päässä hokee ajatus, että minä vielä näytän. On ihmeellistä löytää itsestään uusi hyvin kilpailuviettinen puoli tässä asiassa. Varsinkin Miinan kanssa pärjättyämme vaadin hyviä tuloksia meiltä koirakkona, enkä tee niiden eteen tarpeeksi töitä.

6. Laiskuus

Mikään ei muutu märehtimällä. Kaikki ei aina voi olla kivaa ja mukavaa, mutta jos tahdotaan mihinkään, on PAKKO tehdä töitä.

7. Hitaus

Palkkaan hitaasti, ajattelen ja reagoin hitaasti. Hidastelen. Malla tarvitsee oikea-aikaisen palkkauksen, nopean tempon, reippautta, eteenpäinmenevää työskentelyä. Tarjoa sitä sille!

8. "Ei musta ikinä"

Seuratessa aktiivisia koirakoita, usein tajuan ajattelevani että musta ei ikinä tule aktiivista, järjestelmällistä ohjaajaa. Ja sen nojalla jatkan näitä hölmöjä samoja tapoja ja samoja vanhoja temppuja.

9. Itsevarmuus

Puuttuu.

10. Luotto koiraan

Olen huono luottamaan koiraan. Malla ansaitsisi niin paljon enemmän luottamista kun mitä sille suon, että ärsyttää. Se tekee just niin kuin on opetettu ja paremmin. Se yrittää, ja minä ajattelen sen aina epäonnistuvan. Lähden aina epäonnistumaan, odotan että koira sössii asiat ja aina se olen minä itse. Mulla on makea ja osaava koira, mun pitää itse skarpata.

POSITIIVISUUKSIA

1. Itsekritiikki

Löytyy, joskus liian voimakkaana, mutta tiedän milloin olen mokannut, milloin en.

2. Tunnen koirani

Ja täten osaan miettiä asiat, harjoitukset ja vireen koiran mukaan. Tiedän milloin kannattaa treenata, milloin ei. Huomaan jos koira on epävarma, väsynyt tai liian kiihtynyt. Tiedän kuinka siihen tulee reagoida.

3. Olemme koirakko

Koira ottaa minusta tukea, minä koirasta. Ollaan varsinkin agikentällä tiimi, ja pelaamme hyvin yhteen.

4. Analysointikyky

Ajatustyö on iso osa koiranomistamista. Pohdin paljon asioita, koiran, koulutuksen ja tulevan kannalta. Minulla on tarpeeksi tietopohjaa miettiä mistä tietty käytös voi johtua.

5. Leikki

Osaan leikkiä Mallan kanssa oikein

6. Me pystytään siihen

Niin monta asiaa ja ongelmaa on tullut ratkottua ja selätettyä, joten tiedän että pystyn, ja siihen pitäisi luottaa enemmän.

7. Annan anteeksi

Omat virheeni, ja koiran virheet

8. Minulla on hyvä koira

Malla on reipas, tarmokas, fiksu, ohjaajapehmeä ja nopea.

9. Minulla on ihmisiä joilta kysyä, ja joiden kanssa treenata, edetä ja pohtia

Kiitos vaan asianomaisille

10. Tiedän mikä on tärkeää, mikä ei

Se, että mulla on kivaa, ja koiralla on kivaa. Olen reilu ja kiva ohjaaja, ja toimimme yhteen. Että kyse on vaan harrastuksesta, se mitä näkyy koiranetissä tai mitä lukee kilpailukirjassa on ihan toissijaista sen fiiliksen kanssa, mikä parhaimmillaan harrastuksista ja onnistumisesta irtoaa. Riemu, hauskuus, huumori, kokemukset, ystävät.

Mallan kanssa tokoa pitkästä aikaa. Nyt oikeasti ryhdistäytymisen paikka.

Joo.

ONGELMA

1. Ei ole rahaa.

2. Edellisestä johtuen ei pääse kisoihin

3. Edellisestä johtuen ei ole motivaatiota

4. Laiskuus

5. Mielikuvituksen puute

Rahaa ei tule mistään, mutta laiskuuteen ja mielikuvitukseen nyt voi jonkin verran vaikuttaa. Potki meitä Hanna kentälle, ja pakota etenemään, sitten kun tulee rahaa, niin sen TK1:n haku on ihan pikkujuttu, nyt pitää olla reilu koiralle ja antaa sen edetä ja käyttää päätään. Jospa se motivaatio siitä nousisi.

Tänään seuraamista uudella käskyllä, kaikki jäävät, eteenmenoa, avohyppy, suora luoksetulo, kaukokäskyt, paikkamakuu, leikkiä, noutoa, virettä, motivaatiota.

Ja Malla oli niin onnellinen, kun oltiin tänään kahteen otteeseen laatuaikaa ihan kahden.

 

 

Seela kävi tänään pentutreffeillä berni-flatti -pentu Karman kanssa. Kaksikolla oli hauskat painit ja nyt mulla on väsynyt pieni koira tossa nojatuolilla nukkumassa. Kiitos Jaakko ja Karma lenkkiseurasta!

Kolmet agitreenit. Laiska päivittäjä!

RATA 1: VITUTUSAGILITYÄ.

En kehoita kokeilemaan. Huono päivä, keskittyminen huonoa, koira törkeän hyvä, omistajalla skarppaamisen paikka.

2. VITUTUSAGILITYN PALAUTUSRATA JOENSUUSSA:

Suosittelen. Simppeliä ja kivaa. Malla hiffasi kepit väärältä puolelta. Pelkään tilapäistä mielenhäiriötä.

 

RATA 3: SUORAAN JUNASTA -AGILITYÄ

En suosittele tätäkään. Alun takkuilun jälkeen otin ryhtiliikkeen pussin jälkeen ja voi vitsi mikä fiilis kun tämähän sujuu!

Tärkeitä pointteja radalla:

- Vekki pussin jälkeen.

- Valssi 8 hypyn jälkeen

- Peruuttaen hypylle 11

- JUOKSEJUOKSEJUOKSE

Päätös kisaamisen aloittamisesta huhtikuun alussa.

 

Koiratanssiesitys kuukaudessa -projektin päätös

http://www.youtube.com/watch?v=wHEn1bnv4pQ&feature=channel_page

Kuulumisia ja agilityä vaihteeksi

On ollut hulinaa. Malla on ollut aika stressaantunut kaikenkaikkiaan Miinan kuoleman jälkeen, ja tilanne kärjistyi viime viikon alussa. Se ei saanut nukuttua, ja oli tosi kireä ja kiukkuinen. Malla jopa pölläytti Riiva-kissan, vaikka itse meni Riivaa hakemaan ensin leikkiin. Myös Seela sai yhden ihan turhan tukkapöllyn.

Noh, rauhoitin tilanteen sitten kokonaan. Elli on Joensuussa koirien kanssa ja me ollaan vaan oltu. Tehty Mallan kanssa kahdestaan pitkiä lenkkejä jäällä, jotta se on väsyneenä saanut kunnolla nukuttua ja nyt on ollut useampi hyvä päivä peräkkäin. Malla on aina ollut herkkä lauman muutoksille, joten mun olisi pitänyt pistää stoppi kaikelle hälinälle täällä kotona jo aikaisemmin, ettei tilanne tällein olisi kärjistynyt.

Seela kasvaa hyvää vauhtia, viikko sitten käytiin puntarissa ja kiloja oli jo 7,7. Kivasti tuntuu kasvavan, ja pitää itselle koko ajan muistuttaa, miten vauva se vielä on, vaikka on hirveän reipas ja jotenkin fiksun ja aikuismaisen oloinen (lentävä porsas -hepuleita lukuunottamatta). Vaan on se ihana, ja tekee iloiseksi, vaikka ei tämä pentuarki pissansiivoamisineen yms. aina kaikista hehkeintä olekaan. 

Tänään oltiin Mallan kanssa agitreeneissä, ja tehtiin kiva suoraviivainen rata, jossa oli kohtansa.

 

Kakkoshypyn jälkeen tein takaaleikkauksen ja vein kepeille siis oikealta. Tämä on ollut meidän akilleen kantapää aina, luovittiin lepit isoin vartaloavuin läpi kuitenkin. Jännä juttu, että Malla hakee ekan välin oikein, kun olen itse "väärällä" puolella, mutta ei sieltä helpommalta. Näkyy ehkä alkuopetuksen virheet.

9 hypylle irtoaminen meinasi mennä päällejuoksuksi, mutta siis kaikenkaikkiaan meni hyvin. Toistettiin sitten keppejä vaikealta puolelta ja kokeilin eri tapoja. Ongelma on se, että Malla luulee osaavansa, ei malta kuunnella ohjeita, mutta ei osaa kuitenkaan yksinkään. Ja sitten tulee oikomisia, hyppimisiä, turhautuneita kieppejä yms. Joten pitää tehdä RAUHASSA. Malla kiihtyy nollasta jos ei sataan, niin ainakin yhdeksäänkymppiin noiden keppien kanssa, ja noilla kierroksilla se ei opi uutta tapaa toimia.

Lopuksi otin vielä loppupätkän kepeiltä, ja kerran pelkästään putken ja vikat hypyt Seija loppupalkan kanssa muurin takana. Ja kylläpä pikku-akka irtosi. Olipa mahtavaa.

Seela oli ihmettelemässä agihallin menoa, ja sai paljon kavereita ja haleja. Käytiin vielä iltalenkki Hannan ja bortsutyttöjen kanssa, ja Seela hillui Nastjan kanssa, joten nyt on rauhalliset ja väsytetyt karjakoirat tossa jaloissa tuhisemassa.

Tänään on ollut iso ikävä Miinaa. Sain Liperin kennelkerhon ajoilta samoissa treeneissä käyneeltä tytöltä sähköpostia, ja on tullut taas vollotettua ja muisteltuja. Hyviä muistoja, ja rakkaita, mutta ei se surua vie pois.

Joten laitanpa kuvan Miinasta ja minusta, vuosien takaa. Kun eilen oli ystävänpäiväkin.

 

Kuulumisia vaan

Olin viikonloppuna kenneltyttöilemässä kasvattajalla, joten agitreenit jäivät Mallan kanssa väliin. Oli hauska seurata Seelan matkustamista, se NUKAHTI mun jalkoihin ruuhkabussissa, matkakeskuksessa vaan seuraili ihmisvilinää ja linja-automatkan nukkui kokonaan.

Mallan kanssa osallistutaan Koiratanssiesitys kuukaudessa -projektiin, josta voi lukea enemmän täältä. Katotaan, mitä tästä seuraa. :)

Mallan kanssa meillä on tiedossa myös jännä toukokuu, toivottavasti opin koirasta paljon uutta ja ihmeellistä. Lisää kerron kuitenkin vasta kun käytännön jutut on selvät.

Perjantaina onkin sitten tyttöjen rokotukset.

Kuvia tältä aamulta:

Malla nättinä

"Pylly vasten pyllyä - pumpum - siinä sitä jotakin OoOOoooN!"

Seelan nassu

Vuoden eka agitreeni

Olipa kivaa päästä radalle pitkästä aikaa.  Mulla oli Seela ihmettelemässä maneesia, ja neiti oli iloinen kaikista ihmisistä ja nukkui nätisti boksissa kun treenattiin. Ennen meidän ratavuoroa kävi ikävä episodi Mallan ja Ekku-kettiksen kesken kun Ekku karkasi radalta ajatellen että Mallasta saisi kelpo tappelukaverin, ja pelotettiin sitten suurpedot muuramesta karjunnalla tappelua selvitellessä. Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Malla nollasi tilanteen tosi nopeasti vaikka mietin, että kuinka käy, kun tollasta tilannetta meillä ei ole koskaan ollut.

Noh, rata oli tämmöinen, ja ideana oli opetellut flipit siirtää rataan ja mennä kovaa. Noh, meidän flipit ei ole ollut kovin isolla treenillä, mutta jospa sitä vaikka saisi kotona tehtyä, koska tämä ihan selvästi oli vaikeaa.

 

Hauskaa oli, kepeille lähetystä pitää alkaa nyt tosissaan treenaamaan (niiden flippien lisäksi), ja oli ihanaa päästä juoksemaan (Mallakin tuntui nauttivan kun sai mennä isoa kovaa).

Mulla olisi nyt lisenssin tilauslappunen tossa, mutta pitää odottaa kyllä kuun alkuun että se on varaa ottaa. Ensi viikolla olisi rokotukset molemmilla edessä, ja siihen pitää varata rahaa.

Seelan ja Mallan kanssa sujuu ihan ok. Malla on ollut vähän väsyneen ja kireän oloinen kun on tullut hoidosta, joten tämä viikko lepäillään ja otetaan rennosti.

Kyllä ne leikkiikin jo.

Eilen Aija otti Seelasta hienoja poseerauksia, tässäpäs yksi.

Tytöillä on myös yhteinen intohimon kohde - ja täytyy tunnustaa, että olen itsekin aika rakastunut. Nimesimme sen yhdessä LoveLamaksi. Välillä meinaa tulla pientä riitaa suurien ihailijoiden kanssa siitä, kuka saa Laamalla leikkiä. Viime yön Malla makasi visusti sen päällä ja tänään Seela sitten harhautti sitä ovelasti ja juoksi hirveää vauhtia Laama suussa Mallaa karkuun.

Vaan on se söpö, söpö se on (ja vähän kuolainen).

Malla tuli kotiin ja Seela kotiutuu kovaa vauhtia

Otsikossapa tuli ne tärkeimmät kuulumiset. Mie olen totutellut pentuarkeen, ja siihen, että pieni tuhiseva koira nukkuu vieressä kuono yleensä mun naamalla.

Seela on kyllä ollut tähän mennessä tosi hauska ja reipas pieni riiviö. Malla tuli eilen kotiin ja näytti pennulle kättelyssä että hänen nenilleen ei sitten hypitä. Sen jälkeen se onkin leikittänyt pentua ja kummallakin on tosi hauskaa.

Keksin myös noille koodinimet siltä varalta että rupeavat ihan hirveiksi: Punainen Perkele ja Sininen Saatana. Luulen, että näille tulee vielä käyttöä.

Käytiin tänään pieni lenkki jäällä kun päästiin autolla.

 

 

 

Ja sisarusrakkautta ala Malla & Mio

 

Kiitos Aija kuvista!