Mallan kanssa tokoilemassa Postin takana

Lähdettiin tekemään Hannan ja Minjan kanssa treeni ja ajattelin vaihteeksi ottaa Mallan mukaan.

Ensin tehtiin pari ruutua, olen vissiin liian nopeasti suurentanut ruutua, koska käy kaikki merkit läpi ennen kuin menee niiden sisään, haistelee sitä paitsi mun jäljet mennessään.

Tehtiin ensimmäisen kerran ihan kokonainen ruutu (tosin palkkasin kävellessäni ruudusta ohi), tosin oli niin ahtaassa ruudusta niin käännyin sitten vasemmalle oikean sijasta. Möö-möö tuli hyvin sivulle.

Tehtiin noutoa, joka ei sitten meinannut ottaa tulta alleen. Malla haisteli koko ajan jotakin, treenireppua, jälkiä, paikkaa jossa Minja makasi.. sitten kun liike lähti sujumaan, niin teki ihan ok.

Tehtiin myös metallinoutoa, ja isot laipat selvästi häiritsi, pienellä rohkaisulla tuo metallikapulaa aivan yhtä hyvin kun normaalia noutokapulaa. Jee. Ja tämä nyt oli vasta meidän toinen metallinoutotreeni. Tehtiin myös nouto Minjan puukapulalla, koska Mallalla oli viime kesänä selvästi hirveän suuri kynnys ottaa vieraan kapula. Eka oli tosi varovainen, loput meni samalla tavalla kuin omalla kapulalla.

Tehtiin seuraamista uudella käskyllä. Ja joo, seuraa se, jotenkuten. Nyt on vihdoin kontakti, ja paikka kärsii. Mutta hiljalleen kontaktissa alkaa olla sellaista vahvuutta, että liike alkaa olla ok.

Jääviä tehtiin häiriöharjoituksena, jossa kuljettiin peräkkäin toisen koirakon kanssa, käskettiin koira tiettyyn asentoon, kierrettiin edelläoleva koira, ja myös takana oleva (tosin kun meitä oli vaan kaksi, niin toinen koirista oli mielikuvituskoira) ja palattiin, otettiin koira matkaan ja seuraavan merkin kohdalla toinen  asento. Idariharjoitus, siis.

Mallalla ihan hyvä makaaminen paikallaan, mutta tajusinpa että ei olla kyllä ikinä harjoiteltu paikallaseisomista, pelkkää seiso-käskyä. Noh, kesti ihan ok Hannan kiertämisen, mutta ei minun. Joten tehtiin sitten sitäkin. Toistettiin edellinen harjoitus toisessa järjestyksessä.

Tehtiin hyppyä, missä näkyi sitten pitkä treeni, yhtään ei ollut intoa hypätä eikä tehdä, eikä olla. Joten pari paskaa hyppyä ja loppupalkkana sitten narupallon heittelyä hiekkakasoille.

Kävi pieni haverikin, kun juoksin hakemaan ruutumerkkejä. "Lehmä on pysäytettävä!" ajatteli Malla ja juoksi päin, ja kyllähän sen tietää kummalla meistä on "kovassa" vauhdissa paremmat tsäännssit jos törmäys tulee. Malla sitten lensi, ja ilmeisesti jotenkin iski hännäntyvensä (varmaan johonkin isompaan kiveen), ja roikotti häntäänsä hetken. Kun lähdettiin sitten kävelemään, niin johan häntä pysyi pystyssä.

Niinjoo, katsoi Hanna Mallan hampaatkin, ja hyvin antaa ronkkia, nyt kun malttaisi olla istumatta.
Tehtiin kauppojen edessä vielä paikkamakuuharjoitus kun Minjan juoksuja ulvova cavalier jäi muutaman metrin päähän omistajansa kanssa seisoskelemaan.