maanantai 13. helmikuuta 2012
Mallan tokoa Jat - voivoi
Seuraaminen: pari muistutuksen paikkaa, kun alussa meinaa into viedä paikan. Muuten hyvä. Nokkakin pysyi kiinni.
Luoksetulo: ihme tapahtui, napakka seisominen, josta lelupalkka. Toisella kerralla kokonainen liike. Ihan jees, vauhti ei ole niin kova kuin voisi, mutta pysähdykset pysyy ihan nätisti kasassa. Väärä käsky viimeiselle luoksetulolle teki epävarmaksi. Vahvistusta.
Liikkeestä istuminen: tosi hyvä, persuus tippuu vaikka lelu houkutti kädessä ja istuu rauhallisena loppuun asti.
Hyppynouto: ekalla karkaa perään, huono perusasento. Toisella kerralla napakampi tässä -käsky ennen valmista ja koira pysyi hyvin, perusasentokin parempi. Hyvin hanskassa ja hyppää kevyen näköisesti.
Metalli: kerralla täysin korrekti suoritus, nätti luovutus, superpalkka.
Ruutu: ensimmäisellä kerralla kokeilee plärätä kulmamerkillä, kielto ja uusi lähetys. Ihan ok. Pari namialustavahvistusta, koira etenee hyvin mutta saisi olla temperamenttisempi. Kokeillaan lelun kanssa. Ensin ei voi ymmärtää, että lelu on kädessä ja pitää irrota, mutta pienellä patistamalla irtoaa ja lopulta saatiin vähän reippaammaksi koko homma. Matkaa n. 20 metriä ruutuun.
Kaukot: kahden laudan välissä, etäisyys n. metri-1,5 m. Rauhoittelin koiraa jonkin aikaa ennen suoritusta, ja hyvin malttoi kuunnella käskyjä. Joka vaihdosta palkka. Tukea seiso-maahan tarvitsee, mutta seiso-istussa hyvä tekniikka ilman apuja. Hiljalleen. Rauhallinen palkka.
Tunnari: rauhoittelu jatkuu. Pussissa vähän hajustuneet kapulat, enkä pitänyt kädessä vaan lapasessa kapulaa. Nooh, etäisyys kapuloille n. 3 metriä, Malla haistelee kapulat läpi, maistelee oman naapurit ennen kuin nostaa oman ja tuo vähän epävarmasti luo. Hillitty kehu, ei toistoa.
Vuosi 2011
Malla:
Malla täytti 6-vuotta viime vuonna. Vanhuus ei vielä paina, mutta viime vuosi toi ensimmäiset selkeät vaivat Mallan elämään. 2010 syksyllä yhteentörmäyksessä loukkaantuneesta polvesta löydettiin lopulta ristisidevamma. Etummainen ristiside oli rispaantunut pahasti, mutta karjakoiran mielenlaatu ja hyvät lihakset tekivät polvesta niin tiiviin, että vamma huomattiin vasta kuin polvi avattiin leikkausta varten. Polvi leikattiin Keski-Suomen eläinklinikalla käyttäen TTA-tekniikkaa.
Syksy meni polvea kuntouttaessa ja palattiin lopulta hyvinkin nopeasti takaisin normaaliin arkeen. Kontrollikuvat näyttivät puhtailta ja paraneminen on edennyt hyvin. Isona apuna on Mallalle ollut fysioterapia. Toivotaan että polvi pysyy jatkossa kunnossa.
Polvivammasta johtuen harrastaminen jäi vähemmälle viime vuonna. 10 agistarttia tehtiin ilman suurempia huipputuloksia. Nyt Malla jäänee eläkkeelle lajista. Näyttelyissä pyörähdettiin pari kertaa, ja Lahdessa ihan pn-kehässäkin pygmi pärjäsi erinomaisen verran.
Seela:
Seelan vuosi lähti vauhdikkaasti menemään. Oli kaikennäköisiä suunnitelmia. Aloitettiin agility uudessa seurassa ja Seela kehittyi lajissa huimaa tahtia. Kesällä ensimmäisissä kisoissaan Seela teki hyppyradalla ensimmäisen luva-nollansa. Eikä ykkösluokan loppuja nollia tarvinnut kauaa odottaa, Seela teki kaksi peräkkäistä voitto-luva-nollaa, ensimmäisen Jyväskylässä lokakuun lopussa ja toisen Pieksämäellä marraskuun alussa. Kakkosissakin ehdittiin startata ja saatiin jopa yksi vauhtikymppikin plakkariin.
Seela kävi myös kahdessa tottelevaisuuskokeessa, 2 & 3 -tulokset saaliinaan. Paljon saa itse katsoa peiliin, sillä treeni-intoa tämän lajin suhteen ei ole ollut ja Seela tartteisi vahvat rutiinit.
Kävimme myös luonnetestissä. Jos olisin tajunnut, että hölmöläinen aloittaa viikko luonnetestistä juoksut, niin en olisi vienyt. Mutta saatiinpahan ainakin totuudenmukainen arvio koiran käytöksestä juoksujen alla, kun Seelan pidättyväisyys on "korkeimmillaan". Seela paineistui luonnetestin tervehtimisosiossa jo niin paljon tuomareista, että ihmettelin että se omin jaloin selvitti radan muut möröt. Loppujenlopuksi pisteitä Seelalle vaatimattomat +40, ja tuomio laukausalttiudesta. Päivän pisteet kuvaavat hyvin sitä mitä tuona päivänä koiran käytös oli. Vaan eipä auta, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. ;)
Näyttelyissäkin pyörähdettiin ja Seela sai toisen sertinsä kera Ropin Varkaudesta. Ystäväni Saana esitti molempia tyttöjä kevään näyttelyissä ja oli ihana nähdä kuinka nätisti nuokin kääpiöt osaavat esiintyä osaavissa käsissä.
Seela kävi sen verran lääkärissä, että keväällä se onnistui viiltämään etujalan ranteen ilkeästi, ja syksyllä sen silmät peilattiin ja lonkat kuvattiin. Silmät olivat terveet ja lonkissa ei muutoksia. Perusterve pieni ja ketterä likka tuo on ollutkin.
Loppuvuodesta Seelalla oli 3-vee synttärit. Niiden jälkeen olikin aika juoksujen ja Seela astutettiin Jarrolla (FI MVA Cossaks Yarrawah Zephyr) joulukuun puolella. Astutus sujui ilman ihmisten asiaan puuttumista ja Seelan tiineys on edennyt nyt aivan loppuvaiheille. Odottelemma pikkuisia maailmaan ihan päivän-kahden sisään.
VUODEN 2011 tulokset
Helmikuu
- 19.2. Tuusniemi RN
Seela AVO-ERI, AVK1
Maaliskuu
- 26.-27.3 Agilitykisat JAT (Malla)
- AGI-10 (-5,73)
- HYP-HYL
- AGI-10 (-3,52), 2.sija
- AGI-HYL
Huhtikuu
- 9.4. Agilitykisat JAT (Malla)
- AGI-10 (-5,71), 2.sija
- AGI-20 (-7,76), 2. sija
22.4 Lahti KV
Malla VAL-ERI, VAK1, SA, PN3
Seela AVO-EH
23.4 Lappeenranta KV
Malla VAL-EH
Seela AVO-ERI
Toukokuu
- 8.5. Luonnetesti Seela + 40p, la, hylätty
- Toimintakyky +1 kohtuullinen
- Terävyys +1 pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
- Puolustushalu +1 pieni
- Taisteluhalu -1 pieni
- Hermorakenne -1 vähän hermostunut
- Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
- Kovuus +1 hieman pehmeä
- Luoksepäästävyys +2b hieman pidättyväinen
- Laukausaltis
- 8.5. Agilitykisat JAT (Malla)
- AGI-HYL
- AGI-HYL
- 13.5. Tottelevaisuuskoe Muurame (Seela)
ALO3/138p - 14.5. Pk-tapahtuma
Seela AVO-EH - 24.5. Agilitykisat JAT (Malla)
- AGI-20 (-3,30)
- HYP-10 (-8,57)
Kesäkuu:
Heinäkuu:
- 23.7. Agilitykisat Maaninka (Seela)
- AGI-7,09 (+2,09)
- AGI-24,01 (+4,01)
- HYP-0 (-10,22) 2. sija LUVA
- 29.7. Mallan polvileikkaus
Elokuu:
- 13.8. Agilitykisat Kuopio (Seela)
- AGI-15 (-1,01)
- HYP-5 (-9,01) 2. sija
- AGI-HYL
- 20.8. Agilitykisat JAT (Seela)
- AGI-HYL
- AGI-10 (-7,31), 2. sija
- HYP-HYL
Syyskuu:
Lokakuu:
- 9.10. Tottelevaisuuskoe Laukaa (Seela) ALO2/154,5
- 15.-16.10.2011 Agilitykisat JAT (Seela)
- AGI-HYL
- AGI-HYL
- AGI-0 (-11,53), 1.sija, LUVA
Marraskuu:
- 5.11 Agilitykisat Pieksämäki
- 0 (-14,83), 1.sija, luva SERT
- 26.-27.11 Agilitykisat JAT
- HYP-10 (-6,64), 3. sija
- AGI-HYL
- AGI-HYL
- AGI-HYL
lauantai 15. lokakuuta 2011
maanantai 29. elokuuta 2011
Fysioterapian käyntikerrat 2 & 3
Toinen fysioterapiakäynti:
ANAMNEESI:Malla on ollut pirteä. Lenkit 10-20 min, eilen 30 min rauhllisesti metsäpolkua. Aamulla ja illalla 10-15 min lenkit, iltapäivällä 20 min lenkki. Liikkuvuusharjoitteet ovat onnistuneet, painonsiirrot oikean etutassun kautta ovat myös onnistuneet. 10 toistoa kerrallaan.
STATUS: Liikkeessä vas. lonkan flexio ja polven extensio liikerajoitus.Vasemman reiden ympärysmitta polven yläpuolelta 24,5 cm ja 2 cm polven yläpuolelta 25 cm. Testatessa siirtää painon otj ja oej nostoissa vasemalle takajalalle, 8-9 toiston kohdalla alkaa hieman väsyä (otj nostot).
Fysioterapia:Fysioterapiatutki
25.8.2011 käynti:
ANAMNEESI: neljä viikkoa vas. polven TTA- operaatiosta. Lenkkiä ovat pidentäneet, keskimäärin nyt 30 min lenkkejä. Varausharjoitteina Malla on tehnyt aktiivista ristikkäisen etujalan ylös nostoa, peruuttamista, passiivinen oikean takajalan ylösnosto 10*.
STATUS:Ulkona liikkeessä vasemman takajalan liikerata vielä lyhempi kuin oikea. Keskitytään tällä kertaa harjoitteisiin.
Fysioterapia:Varausharjoitteet
Lopuksi käydään vesijuoksumatolla, vettä yli polvikorkeuden, nopeus 3, 4*1,5 min harjoitusjaksoa. Lopussa Malla uskalsi kävellä maton keskivaiheilla, joilloin liikkuminen rentoa ja vasemman takajalan liikerata parempi.
Fysioterapeuttina meillä Hannele Kerkelä Keski-Suomen eläinklinikalta
http://www.hannelenelainfysioterapia.net/index.php
Seuraavan kerran reilu viikon päästä fysioterapiaan.
lauantai 27. elokuuta 2011
Polven rankka viikko
Tällä viikolla tuli neljä viikkoa leikkauksesta täyteen. Toipuminen on edennyt tosi hyvin, mutta tuli myös muistutus vielä siitä, miten pienestä voi tässä vaiheessa kaikki olla kiinni.
Maanantaina annoin Seelan ja Mallan hammaspainia sängyssä kun meno oli rauhallista eikä kummalla tuntunut olevan mitään halua kuin vähän nujuta. No niinpä niin, Malla sitten teki leikkipompun taaksepäin ja leikattu jalka lipesi sängystä. Malla ärähti Seelalle saman tien ja painalsi häkkiin käyttämättä leikattua jalkaa.
Muutaman sekunnin aikana ehtii miettiä aika montaa asiaa. Päällimmäisenä kauhu, että nyt se meni rikki. Ja että se meni rikki koska mä annoin niiden painia sängyllä enkä viheltänyt peliä poikki, kuten aiemmin, vaan koska on säälittänyt se, että en haluaisi leikkiä. Että miten voi ihminen olla tyhmä, ja tuhota sen kaiken mitä on neljän viikon aikana saavutettu. Ja se, että oliko tää kaikki tässä, nyt.
Silleen aavistuksen ääni väristen kutsuin Mallan häkistä ja se tuli sieltä käyttäen leikattua jalkaa ihan normaalisti. Käytin sen ulkona, liikkeessä ei mitään selkeää eroa. Illalla oltiin Seelan kanssa treeneissä ja Malla hoidossa, eikä jalasta huomaa mitään outoa. Annoin illalla isomman annoksen särkylääkettä. Kaikki tuntuu olevan ok, mutta hyvin tarpeellinen muistutus siitä, miten pienestä se vielä tässä vaiheessa voi olla kiinni. Jalka lipesi sängyn reunalta. Olen kuullut tapauksesta jossa TTA-leikattu koira on tässä vaiheessa jo päästetty hihnasta vapaaksi juoksemaan. Ei se vaadi kun pienen lipeämisen tai virhearvioinnin, ja ollaan lähtökuopissa - tai oikeastaan vielä siitäkin huonommassa jamassa. Ei kai yhtä niveltä voi määräänsä enempää myöskään operoida.
Noh, otettiin tiistai sitten rauhallisemmin ja keskiviikkona pakkasin uikkarit ja koirat ja mentiin rannalle. Tää oli selkeesti Mallalle pahin paikka kuntoutuksessa - päästä ihanalle rannalle ja joutua olemaan hihnassa. Seela juoksi rundia ympärillä, eikä voinut sekään oikeen käsittää miksi ei lähdetty kolmisin uimaan niin kuin aiemmin. Kävelytin Mallaa rantaviivaa pitkin rauhalliseen tahtiin ja yritin katsoa että käyttäisi leikattua jalkaa hyvin. Pidettiin taukoja ihan reilusti. Kerran annoin Mallan koettaa uimistakin kun se hihna pitkällä syvempään veteen nojasi, mutta vielä ei ole tarpeeksi polvi kunnossa, jotta uima-asento olisi oikea, joten jäi pieneksi pyrähdykseksi. Seelan kanssa uitiin sitten pieni rundi kahdestaan Mallan kelliessä rantahiekalla.
Torstaina oltiin sitten fysioterapiassa nro. kolme. Jalannostoharjoituksesta on siirrytty kotona temppuiluun nyt kun polvi alkaa kantaa. Malla nostaa siis etutassuaan, peruuttelee ja lisäksi tehdään jatkossa fyssarin neuvomaa peruuta, istu, luoksetulo -yhdistelmää, jossa saadaan vähän voimaharjoitusta siihen lähtöön. Kivempaa tämä oli Mallalle kuin itse käsin jumppaaminen. Kokeiltiin myös jumppapallon kanssa tehtäviä painonvarausharjoituksia ja tasapainolautaa. Ohjeet saatiin ns. rinnekävelystä ja lopuksi Malla kävi vielä vesialtaassakin. Nyt sieltä alkoi löytymään semmoista pitkää hyvää askeltamsita.
Illalla huomasi kyllä, että oli ollut fysioterapiassa rankempaa kuin ennen, jalassa pientä jäykkyyttä. Tästä fysioterapeutti varoittelikin kyllä. Iltalenkillä Malla selkeästi kaipasi lepotaukoja vaikka lenkki ei pitkä niihin verrattuna, mitä jo tehdään, ollut. Illalla sitten telkkarin ääressä pidin pitkät venyttely ja rentoutusharjoitukset Mallalle ja se tuntui auttavan, perjantaina epäpuhtautta ei enää nähnyt.
Pitää vaan muistaa edetä rauhassa. Neljä viikkoa on lyhyt aika, ja siihen nähden että on koiria jotka edelleen tässä vaiheessa paranemista selkeästi vielä ontuvat, on Mallan kuntoutus edennyt enemmän kuin hyvin.
Muutama kuva vielä syksyisestä metsästä:
sunnuntai 21. elokuuta 2011
Agilitykisat JAT 20.8.2011
Senteinmätin kanssa kolme rataa jälleen. Kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata.
Ensimmäinen rata oli myös australiankarjakoirien mestaruusrata. Valitettavasti loppusuoralla otettiin hylky renkaalta tulleen kiellon ollessa kolmas laatujaan.Seela pääsi kivasti väläyttelemään vauhtiaan tällä radalla. :)
Kakkosrata oli samantyylinen vauhdikas rata kuin ensimmäinenkin. Ohjasin Seelan huolimattomasti A:n jälkeiselle hypylle ja sehän kostautui kieltona. Kepeille olin taas liian hätäinen vaikka koetin malttaa. Myöskin olisin voinut vaatia kontaktit vähän nätimmiksi tältä radalta. Maaliin tuloksella 10 ja sekunteja alittui jonkin verran. Sijoituttiin toisiksi.
Kuten videosta huomaa, Seela muutamaan kertaan rupesi kommentoimaan mun ohjausta. Kolmosradalla alkoi jo väsy iskeä, Seela ei pysynyt lähdössä ja spurttaili heti alkuun omiaan, kepit meni hienosti, mutta takanurkan käännöksessä se alkoi motkottamaan minulle eikä sitten löytänyt seuraavaa estettä. Loppusuoralla jäin jälkeen enkä sitten korjannut ohitusta. Joten tulokseksi HYL.
Hauskaa oli, loppupäivän olin tuomarisihteerinä kisoissa. Mallakin oli taas mukana kisapaikalla ja oli kovin tyytyväinen saamastaaan huomiosta.
tiistai 16. elokuuta 2011
Kisoihin valmistautumista ja vesiterapiaa
Ensinnäkin, tässä vähän pohdittavaa itselle siitä, kannattaako hirveästi viedä Seela nenästä kepeille...
"Kun ei se osaa!" Ja paskanmarjat.
Ainoastaan tuo toinen puoli on selkeesti kesken. Mutta ehkä oon vähän sen osaamista tosiaan aliarvioinut.
Kontaktit vaikutti jopa keinu mukaanluettuna hyvältä treenaillessa, lauantaina sitten näkee.
Tein pienen mölliradan ryhmäläisilleni ja tehtiin se vielä loppuun Seelan kanssa.
Nyt on pien sininen vähän väsyn oloinen, ennen treenejä käytiin näytelmätreeneissä lähinnä vaihtamassa kuulumisia, ja Seela sai sikailla nakkia monesta taskusta.
Päivällä oli toinen fysioterapia Mallalla, ja akka pääsi vesialtaaseen jumppaamaan. On se vaan niin helppo ja mukava koira, kun mistään ei hätkähdä ja suhtautuu niin hyvin kaikkiin noihin jumppiin ja käsittelyyn. Vesialtaastakin se tuumas että hauskahan täällä on lompsia ja häntä tötteröllä tärkeänä pisteli menemään.
Kotimatka venähti kun myöhästyimme linja-autosta ja käytiin sitten samaan katastrofiin ostamassa koirille uudet valjaat ja Mallalle uusi hihna kun niitä on nyt useampi sanonut itsensä irti tässä lähiaikoina...
Nyt kumpikin makaa naudannilkkansa vieressä umpiunessa, joten on tainnut olla hyvä päivä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)