Syksyn tullen päivittämättömyys johtui pääasiallisesti viitseliäisyydestä, mutta ollaan touhuttu kaikennäköistä.
MALLA
Malla kävi röntgenkuvattavana vuosi TTA-leikkauksen jälkeen ja uutiset eivät olisi voineet olla mahtavampia. Mallan jalka ei osoita vähäisimpiäkään merkkejä nivelrikosta, kaikki kiinnikkeet on kuin pitää ja koiran kunto erittäin hyvä. Seuraava kontrollikuvaus tulee vasta kahden vuoden päähän. Ehkäisevänä hoitona Cartrophren -pistokset kerran tai kaksi vuodessa. Glucosamiinin syöttäminen jatkuu, mutta siis kaikki vapaus on polven puolesta elää ihan tavallista elämää, mikä on kyllä suuri helpotus. Viime vuonna oltiin huomattavasti vaisummissa fiiliksissä Mallan terveyden suhteen.
Samalla kuvattiin Mallan selkä. 1.7.2012 lähtien kaikille roduille on saatavilla viralliset spondyloosilausunnot, joten lähetettiin selkäkuvat eteenpäin. Mallan selän spondyloosilausunto on puhdas.
Mallan kanssa käytiin myöskin Kokkolan yötokossa 7.7.2012 ja saimme ensimmäisen tuloksen voittajaluokasta.
PAIKKAMAKUU 9
SEURAAMINEN 9½ (!!!)
ISTUMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ 10
LUOKSETULO 10
RUUTU 0
ESTENOUTO 10
METALLINOUTO 9
TUNNISTUSNOUTO 0
KAUKO-OHJAUS 6
KOKONAISVAIKUTUS 10
yhteensä 216 pistettä, III-tulos
Tosi tyytyväinen olin kokeeseen, Malla teki kyllä oikeasti hienoa työtä monessa liikkeessä. Tunnarissa meillä on edelleen ongelmia, ja sen takia ollaan nyt oltu koetauolla. Myös juoksut teki pienen tauon touhuihin. Viime viikonlopun tokokokeessa käytiin avustamassa voittajaluokkaa, mikä oli hyvää treeniä kyllä. Kehäänmenot mua jännittää edelleen, mutta Malla ei oo kyllä siihen syytä antanut vaan tosi kauniisti seuraa mukana paikalle.
Malla kävi myöskin agilitykisoissa osallistumassa Vääksyssä, kun ratkottiin agilitymestaruuksia karjakoirien kesken. Malla ensimmäiseltä radalta 15 vp (-9,01) ja 5 (-7,92), 3.sija! Näköjään sitä melkein osais tehdä nollia vielä ton kanssa, ja varmaan muutamia kisoja katellaan kyllä jos kunto pysyy yhtä hyvänä. Jotenkin kovasti se kakkosluokkaan nouseminen kuitenkin kaivelisi...
Kisoista on videotkin saatavilla, kunhan saan videokameran kotiin. Karjisten mestaruuskisoissa Malla sijoittui viidenneksi.
SEELA
Seelasta teetätin kesällä PLL-geenitesti (primääri linssiluksaatio), ja Seela on taudin suhteen terve.
Seelan kesä meni lomaillessa, agikisoista pidettiin taukoa ja treenit meni... noh... huonostihan ne meni. Yhteinen sävel oli aikalailla kadoksissa, ja hyllyteltiin muutaman esteen välein ihan helppojakin kohtia. Joten kun mentiin Joensuuhun äitiä moikkaamaan ja agilitykisoihin 11.8., olin ihan valmis kääntymään kisapaikalta pois, kun näin Tuija Kokkosen kimurantin ekan radan.
Ja käsittämätöntä, mutta totta. Kaikki vaan loksahti paikalleen sit kun radalle päästiin. Seela pysyi sairaan hyvin näpeissä, luki linjaukset, eteni määrätietoisesti ja teki tosi hienot itsenäiset keppisuoritukset. Maaliin kun päästiin, niin en tiennyt itkeäkö vai nauraa, se oli NOLLA. Ja mikä nolla, aika alittui -6,74, 1. sija ja ensimmäinen luva kakkosista. Ihan uskomaton fiilis.
Sit seuraava agilityrata, Seela karkasi lähdössä ja alun takaakierto meni aika hilkulle, mutta nätisti Seela taas luki ohjausta. Rata ei aivan yhtä mutkikas ollut, ja linjaamalla ja tekemällä jopa sylkkärin (ne jotka meidät tietää, tietää mitä meidän sylkkärit yleensä on), näpsäkkää rataa, kontaktit oli ihan ok, itse en malttanut oikein niitä vaatia, toisiksi vikana esteenä oli muuri, ja Seelan kynnet rapsahti palikoihin. Kun maalissa käännyin katsomaan pysyikö ne, niin siellä olivat nätissä rivissä ja sit iski järkytys. Puhdas rata! NOLLA, ja 1. sija, aika -8,46 ja toinen luva kakkosista.
Kolmosradalla Seela lähti sitten maata kiertävälle radalle suorittamaan vapaavalintaisia esteitä hylkääntyen jo ennen kakkosestettä. Mutta aivan mieletön kisarupeama.
Mutta eihän tämä tietenkään riittänyt, JATin kisoissa 2.9. lähdettiin kotikentälle jännittämään. Olin aivan rauniona jännityksestä kun radalle päästiin, ja se näkyi (ja kuului) koirastakin. Ei rata kaunis ollut, kaikkea muuta, mutta kun ei tyylipisteitä jaeta, niin ilman suoritusvirheitä oltiin maalissa, sijoitus 1. ja SERT. Noustiin Seelan kanssa kolmosiin yhtä kovalla tahdilla kuin viime syksynä kakkosiinkin, muutaman hassun kisan jälkeen. Käsittämätöntä, oikeasti!
Kolmosten ekassa startissa sit tehtiin näpsäkkää nollaa kolmanneksi viimeiselle esteelle asti, mutta sit tuli kielto ja Seela hyppäsi hypyn väärään suuntaan, joten HYL sieltä. SERT-rata tallentui videollekin.
Noh, treenijakson tavoitteeksi olin asettanut kolmosiin nousun tavoitteeksi, ja ensimmäiset treenit uudessa ryhmässä aloitettiin tämän myötä herkuttelulla ja uusien tavoitteiden asettamisella. No ajattelin et jospa nyt sit yks nolla kolmosista vuoden loppuun, niin hienoahan se olis.
Menimme siis näillä aatoksin karjisten agimestaruuksiin viikkoa myöhemmin.
Ensimmäinen rata oli melko karseaa, jännitin hirveästi taas ja Seela ohitti renkaan. Jos ei olisi ollut mestaruus kyseessä, niin en olis korjannut. Noh, renkaan korjaaminen kosautti seuraavan takaakierron sit täysin. Karseaa räpellystä! Huolimattomuudellani saatiin vielä toinenkin kielto ja yliaikaa. Mutta hei, eka tulos kolmosista! 10,84 ei kuitenkaan huonommin ole.
Mestaruudet ratkottiin A & B -kisan yhteistuloksella. B-rata vaikutti vaikeammalta, ja ajattelin vaan viedä turhia kikkailematta ja hyvällä fiiliksellä. Ja se kannatti. Kontaktit olisi saaneet olla kauniimmat, mutta ei sieltä taaskaan virheitä tullut, ja täten MEIDÄN EKA NOLLA KOLMOSISTA! Vitsi mikä fiilis. Sijoitus 2. (-2,75).
Ja niinhän siinä sit kävi:
WALLAROO MISS MONEYPENNY "SEELA", Suomen australiankarjakoirat ry:n agilityn ROTUMESTARI 2012
Viime viikonloppuna käytiin sit pitkästä aikaa tokokentillä Pieksämäellä.
Tuomarina toimi Katja Rautiainen
PAIKKAMAKUU 10
SEURAAMINEN 7
LIIKKEESTÄ MAAHANMENO 9
LUOKSETULO 5
LIIKKEESTÄ SEISOMINEN 9½
NOUTO 9
KAUKOT 0
ESTEHYPPY 9½
KOKONAISVAIKUTUS 9
142 pistettä, II-tulos
Olin oikein tyytyväinen kokeeseen, Seela teki tosi reippaasti hommia, harmi noita kaukoja, jotka on olleet meidän bravuuri, mutta siinä tuli selkeästi joku ajatuskatko koiralle liikkeen kanssa. Ihan hyvillä mielin siis seuraavia kokeita kohti. Hyvä olisi pitää tokoa vähän rinnalla, ettei agility kokonaan veisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti