sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Uusi paikka, uusi tapa rynnätä agitreeneihin



KLO. 18.25, Tiina soittaa, että ei päästä kyydillä, harmi juttu, mutta ei voi mitään. Lähdetään sitten ensiviikolla, ellei...

KLO 18.32 Olen raivonnut kamppeet kasaan, just ja just tarkistanut, että oikea koira mukana, soittanut iskältä linkkirahaa ja juoksen ovesta ulos hirveällä kiireellä rahaa nostamaan.

KLO 18.42 Ehdittiin puuskuttavina linkkiin, Malla päättää että elämä on pilalla, taas reissuun ja nukahtaa bussin lattialle.

KLO 18.50 Kierretään linja-autopysäkit läpi, tavataan hämmentyneenoloinen luokkakaveri ja saadaan selville, että bussi 14 Muurameen lähtee klo. 19.13
Tehdään pientä seuraamistreeniä ja käyn ostamassa vettä ärrältä. Bussi tulee ajallaan, päästään kyytiin.

KLO 18.38 Seisomme jossain päin Muuramea, on pimeää, kylmää ja orpoa. Puhelintsekkaus Tiinalle, ja lähdetään tallustelemaan oletettavasti kohti treenikenttää. Tiina tulee kuin tuleekin vastaan ja ollaan pelastetut. 24-tyylinen kerronta päättyy.

Muuramen talvitreenauspaikka on jokin hevosmaneesi, tosi valoisa, iso ja kiva pohja. Vähän jännitti miten hallin kaiut vaikuttaa Mallaan, mutta joo, ei vaikuttaneet. Huono idea oli tuoda Malla vartomaan vuoroaan halliin, se rupesi VINKUMAAN. Mallahan ei ikinä piippaa, tai ikinä ja ikinä, mutta tosi harvoin eikä ikinä agissa. Lupaili huonoa.

Odotettiin, että uusi vetäjä olisi ollut ekaa kertaa, mutta tuleekin vasta seuraavalla viikolla. Ei siinä mitään, Seijan treenit kelpaa oikein hyvin. Tehtiin tämmöistä.



Erityisesti kiinnittäkää huomiota hienoon sinivalkoiseen uutukaiseen putkeen, joka vihittiin ekaa kertaa käyttöön. Oli hiano.

No, harjoitus sinäänsä varsin simppeli, juostaa isoakovaa, kuten Seija sanoi. Mun isokovaa ei riittänyt Mallan isokovaan nähden. Olin ekan putken jälkeen jo niin pahasti myöhässä, että koira oli menossa jo seuraavaan putkeen, mikäs siitä, ei tarvinnut reväyttää olemattomia lihaksia turhien lenkkien takia.
A:lla aika voimakas "nyt joku raja" karjaisu, ihan ok alastulo. Kepeille mentäessä liikaa vauhtia, joten toka väli väärin, uudestaan otettuna ihan kivat kepit, tosin sillä ja sillä rajoilla, että koira pysyi hanskassa.

Sitten ongelma kun juoksulinja osoittaa putkeen ja pitäisi mennä ohi, pientä sekoilua, koira pudottaa siksi kaksi rimaa ja vaati tosi paljon tsemppiä loppusuoralle. Ihan ok.

Toinen kerta sujui paremmin, mahtavaa irtoamista taas eka suora, nyt multa nätimmin käskytetty A ja koiralta nätimmin suoritettu A, mahtavat kepit, ja sekoilua ei enää kun sen verran, että koira ihan selvästi kysyi mennäänkö nyt putkeen vai ei. Rimat pysyi hyvin, mutta loppusuoralla vaati 12 hypyn jälkeen reippaasti kannustusta että irtosi loppuun asti (minä taas löntystin ties missä asti takana).

Otettiin vielä lopuksi ihan vaan loppupätkä palkalla, alkaen 11 esteestä, Seija palkkasi ennen putkea, tosi hyvä, sitten meni odottelemaan putken jälkeen. Noh, Malla oikaisi 12 esteen jälkeen, joten vaihdoin itse radan ulkolaidalle ja saatiin mahtava onnistuminen loppuun. Hyvä mieli. :)

Tänään satoi aamusta lunta, ja aamu vietettiinkin sitten Haukanniemessä Remun ja Tiinan kanssa. Malla nautti Remun seurasta (eli jahtasi poika-rukkaa pitkin peltoja) ja Miina Remulle tarkoitetuista nakeista, mukava lenkki siis kaikinpuolin.

Tässäpä hyvästit syksylle Miinalta ja Mallalta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti