Ensinnäkin, WDS sujui erinomaisesti. Ei sen kummemmin, mutta kummallekin tytsylle ERIä kuitenkin.
Karkki 10 junioriluokan nartusta putosi viimeisenä ennen neljää sijoittunutta. "Feminine head with good proportions. Good construction in front. Good topline and tail set. Would prefer better angulation in rear. In a good hard condition. Would prefer tail carriage to set down. A bit too high now. Moved well. JUN-ERI
Seela 8 avoimen nartusta otti ja yllätti ja sijoittui neljänneksi. "Pleasing head, good expression. Good angulation in front. Correct topline and tail set. Good musculation in rear. Moved well." AVO-ERI4
Oli mukava reissu ja ison maailman ja ison näyttelyn meininki selvästi.
Agilityä käytiin samalla reissulla tekemässä Kotkan suunnassa, missä oli SOKKA IRTI -koira, mutta siitä huolimatta meillä oli KONTAKTIT. Lisäksi itse ohjasin kerrankin rohkeasti. Ja vitonen hyppäriltä. Ihan jees siis. Mikkelin kisoihin ei kyetty kaverin häiden jälkeen kuitenkaan, kun olisi pitänyt lähteä aamuvarhain. Nyt ollaan sitten kunnolla kerätty virtaa piirinmestaruuskisoja varten, jotka on 14.9. ja karjisten agimestaruuksista mitellään viikkoa myöhemmin.
Syksy toi uuden treenijakson ja Karkki pääsi meille niin passeliin ryhmään jossa on nuoria teinikoiria. Kahdet treenit takana, ensimmäisellä kerralla Wiu raikasi ja putkeen singottiin innolla. Toisella kerralla tehtiin esteosaamisen asioita ja projekti kepit ja kontaktit nytkähti hiukan eteenpäin. Kepit meinasi hiukan kuormittaa punaisen Wiun kiihkeitä aivoja. Ollaan pari kertaa tehty verkoilla ja nyt kun tutustutettiin tytsy ohjureihin ja ajatukseen että niitä ei hypitä, niin saimme aikaiseksi hyvin loukkaantuneen ja paineistuneen karjakoiran.
Noh, seuraavana aamulla hallille.
Yllättäen, ei ollutkaan hirviää.
https://www.youtube.com/watch?v=yWXosJeZ-cw
Ja seuraavana päivänä näytti tältä.
Eli eiköhän näistä ihan kivat kepit tule. Nyt vaan eri kulmia ja ohjaajan liikehäiriötä mukaan.
Seelan kanssa osallistuttiin Jenna Caloanderin agilitykoulutukseen kun saatiin onnekkaasti peruutuspaikka nappastua. Oli varsin hyvä treeni jossa keskityttiin käännöksiin. Meidän ensisijainen hankaluushan ovat ne. Ongelma ei ole siinä, etteikö koira pystyisi tai osaisi kääntyä. Olen vaan järjestelmällisesti antanut sen mennä läpi ja here we are. Kun muhun valettiin vähän liikerytmitystä ja zen-buddhalaista mielentilaa niin saatiin aikaan flow-tila ja tein hyvin hämmentäviä ja toimivia persjättöjä ja muita hämäriä ja onnistuneita ohjausratkaisuja. Opeteltiin myös japanilainen.
Sama rauha pitäs vaan pitää nyt mielessä, ja ainakin viime treeneissä tuntui vielä olevan muistissa. Tehtiin myös hämärää tuplasylkkäriä. Hyvin Senttinen taipuu. Pitäisi vaan lakata pelkäämästä ja ohjata. Tuntuu että itsenäinen ryhmä johon päästiin vois olla meille hyvinkin sopiva paikka.
Ollaan myös tokoiltukin. Jopa Seelan kanssa. Koska jos ehkä kuitenkin haluais sinne voittajaan. Ja Karkin kanssa koetetaan alokasluokkaa kasata karjisten rotumestaruuteen mennessä. Seuraaminen, paikkamakuu, luoksari ja jäävistä maahanmeno on aika napakasti mallillaan ja liikkeestä seisominen ja hyppy on ihan nyt muokkautumassa. Mukavasti on pienessä punaisessa tytössä motivaatiota - laji mikä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti