Viime päivityksen jälkeen tapahtunut paljon. Kesäkuussa Malla vietti lähes koko kuun pakkolepoa, mutta ontuma ei poistunut, joten viimeinen päivä käytiin uudemman kerran eläinlääkärissä. Malla rauhoitettiin ja polvea tutkittiin. Uusia kuvia ei otettu, koska pidettiin epätodennäköisenä, että kuukaudessa niin merkittävää ontumisen voimistumista aiheuttavaa muutosta entiseen olisi tullut.
Polvet tuntuivat hyviltä ja napakoilta, vasemmassa takajalassa aavistus turvotusta. Usean lääkärin voimin sitten polvea ronklattiin ja tuloksena oli, että polvi on ns. normaali, mutta verrattuna toiseen polveen, siinä on vähän liikettä ja turvotusta. Lisäksi lihakset ovat jalasta vähentyneet, mikä viittaa kipuiluun, vaikka selkeää kipureaktiota tai ontumista ei taaskaan saatu näytille. Malla on eläinlääkärillä aina niin touhoissaan, aika menee eläinlääkäreitä pusutellessa, ettei paljoa näytä vaikka sattuu. Aiheesta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta toteanpa vaan, että helpompaa koiraa viedä eläinlääkärille ei varmaan ole. Kaikkeen suhtautuu hyväntahtoisesti ja avoimesti.
Noh, tultiin lopputulokseen, että röntgenillä tämä asia ei ratkea. Mahdollisuus on käyttää muita kuvantamismenetelmiä tai avata jalka kirurgisesti ja katsoa mikä mättää. Päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun. Ortopedi oli kesälomalla joten sovittiin että heinäkuun lopussa tuon Mallan tänne. Kovin todennäköisenä ristisidevamman mahdollisuutta ei pidetty, mutta se oli hyvä sulkea pois. Mun oma tunne on alusta pitäen, jo silloin kun viime syksynä törmäys Seelan kanssa kävi, että nyt kävi jotain pahasti, meniköhän siltä ristiside. Useamman kerran Malla on polviaan käynyt näyttämässä, ja polvia on vaan kiitelty vahvoiksi ja napakoiksi.
Noh, tähystys oli viikko sitten perjantaina:
"Mallan vasemman takajalan polvessa todetaan osittain poikkimennyt eturistiside; nivelsiteestä jäljellä n. 40-50 %:a. Polven avauksessa todetaan, että nivelkierukat ovat ehjät. Leikkaus on tehty ns. TTA -menetelmällä.
Kuntoutumiseen menee n. 8 viikkoa, jona aikana odotetaan sääriluun harjanteen luutumisen tapahtuvan; kontrollikuvaus 7-8 viikon kuluttua. Tänä aikana ehdottomasti kaikki liikuttaminen ulkona hihnassa; ompeleiden poistoon saakka lähinnä tarpeilleen, sen jälkeen voidaan kokeilla 2 x 20 minuuttia. Lenkit kävellen, raviaskeleita saa ottaa. Ei riehumista, ei hyppimistä, huolehditaan ettei koira liukastele. Koira ei missään vaiheessa lyödä polven etuosaa.
Mikäli kontrollikuvauksessaluutuminen normaalia, siirrytään normaaliin liikuttamiseen asteittain. Mikäli koira alkaa äkillisesti ontumaan syynä voi olla sisemmän nivelkierukan repeämä. Tällöin yhteys eläinlääkäriin.
Nivelrikkoa ilmenee aikaa myöten, joten cartrophen-lääkitys kaksi kertaa vuodessa. 1. pistos noin kuukausi leikkauksesta.
Kontrollikuvat suositeltavaa vuoden kuluttua.
Fysioterapia aloitetaan ompeleiden poiston jälkeen eli kahden viikon kuluttua. "
Hintaa leikkaukselle Keski-Suomen eläinklinikalla tuli 1582,62 euroa. Kotiin ajeltiin reteesti taksilla, enää tässä katastrofissa paljon tuntunut.
Eläinlääkäri oli yllättynyt että vaurio oli noin suuri verrattuna oireisiin. Mallan ontuminen on pääasiallisesti ollut epäpuhtautta liikkeessä ja rauhallisessa mielentilassa kotona on ontunut levon jälkeen. Eli parempi pitää taas mielessä kuinka paljon karjakoiran kivunkestävyys ja muutenkin luonne joka ei kipua kauheasti näytä, voi myös hämätä. Hyvä lihaskunto on tukenut polvea todennäköisesti tähän asti.
Nyt leikkauksesta on viikko.
Ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen Malla oli selkeästi hyvin kipeä, se nukkui paljon ja häntä heilui vain varovasti sille jutellessa. Pissalla kävi pe-la välisenä yönä kahden aikaan pitkän jalanasettelun jälkeen.
Jo ensimmäisenä iltana Malla kuitenkin lähti jo vähän liikkeelle ja tapaili ihan muutamia askelia jalalla.
Ulos ja sisälle Malla kulkee sylissä, jottei se liukastele porraskäytävissä. Ulkona kuljetaan lyhyellä hihnalla, maanantaista lähtien koirassa on selkeä muutos reippaanpaan päin. Häntä heiluu ja ulkona voi kellahtaa selälleen (mikä on normaalia Mallaa). Nukkuu edelleen paljon ja kesän alussa ostamani paksu koiranpeti on tullut tarpeeseen, kovalla lattialla ei halua maata. Malla on jättänyt jalkapakettinsa hyvin rauhaan - sen sijaan portin taakse jättämistä on protestoinut, joten alkuviikon jälkeen Malla on viettänyt yksinolonsa isossa metallihäkissä pöydän alla.
Yksi iso ongelma Mallalla on, jalka ei ihan taivu vielä rapsuttamiseen, joten pyllyllään istuvaa ja päätään kääntelevää karjakoiraa ei vaivaa kipukohtaus vaan rapsutuksen puute.
Perjantai-iltana otin pumpulisiteen (estämässä turvotusta) jalasta pois. Haavan päällä on teippi ja sen jätän suosiolla eläinlääkärin huoleksi kun tiistaina mennään poistamaan tikkejä. Haava ei näytä erittäneen, mutta jalka on onneton pikkuinen kinkku karvattomana, ja lisäksi se on voimakkaasti mustelmilla. Nyt omat fiilikset ovat varovaisen positiivisia. Malla käyttää ulkona jalkaa hyvin. Katsotaan mitä tiistaina fyssarilla selviää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti