olen kissa ihmeellinen.
Olen unien, tähtien kissa,
tulin takaa pilvien.
Minä rakensin teille talon,
jossa paljon rakastetaan.
Nyt takaisin lähden, vaan
palaan uniinne toisinaan.
Riiva-Hilleri Mato-Apina Ding-Dong Hellämieli ?.2007-26.12.2010
Riiva-Hilleri Mato-Apina Ding-Dong Hellämieli ?.2007-26.12.2010
Päivitykset laahaa jäljessä, koira ei. Viimeiset viikot on olleet aika hulinaa koulussa ja viikonloput kisakentillä.
Ensinnäkin, Kangasniemen tottelevaisuuskokeen (AVO1/167) video vihdoin nähtävillä:
http://www.youtube.com/watch?v=v79Zz1ipFLM
Seuraavana viikonloppuna Pieksämäelle lähdettiin voitontahtoisina, mutta ei kovin itsevarmoina. Turhaa jännäämistä, koirahan tekee kun ohjaaja vaan jaksaa oman osansa.
Paikkamakuu 10
Seuraaminen 7
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 9½
Nouto 9
Kauko-ohjaus 10
Estehyppy 8
Kokonaisvaikutus 8
I-tulos, 185 pistettä, kp, 3.sija
Ja täten myös koulutustunnuksen TK2 kera pääteltiin tokovuotta 2010.
http://www.youtube.com/watch?v=ABpwcNEFBOE
Vaan ei siinä vielä kaikki! Ehei, tänä viikonloppuna sitten vuoden viimeisten agilitykisojen kimppuun.
Ensinnäkin, oli aivan sairaan kylmä, koko viikonlopun. Kun yhteensä neljän radan lisäksi Polleparkissa vietettiin vielä useampi tunti kisatalkoissa niin tuntui vasta tänään illalla, että jäsenet on edes jotenkin lämpimät.
Tunteet kävi kuitenkin kuumina. Lauantain eka rata ei joo näytä pahalta, mutta tuntui, Malla on kyllä oikea pokerinaama, silmissä käy semmonen välke että nyt on paine liikaa ja koira paiskoo rimoja miten sattuu, mutta eipä sitä videolta näe tai oikeastaan huomaa.
Toisella radalla pientä historiaa, käänsin sen (täpärästi, mutta käänsin) A:lta, ja jos housut ei olisi kepeillä meinanneet pudota ja vika rima olisi pysynyt niin...! Mutta siis, kympillä pois radalta ja koira oli nyt oma reipas itsensä.
Sunnuntaina kohmeisesti jäisissä kengissä ekalle radalle, ja kuinkas sitten kävikään. Kerran kuulin että kynnet rapsahti rimaan ja ennen viimeistä estettä meinasin jo rukoilla, että rakas ääliöni, käänny nyt ja hyppää se viimeinen este pudottamatta. Ja niinhän rakas vauhti-kebabbi totteli ja näin ollen virallisten sääntöjen mukaan virheetön rata ja sehän on siis NOLLA! Hassu fiilis, se on ollut pidemmän aikaa niiiin lähellä välillä, ja silti tuntunut ihan mahdottomalta saavuttaa. JESJESJESJESSSS!!!!
Viimeinen rata oli sitten lisähylly palkintoja varten. Ihmepelastus radan takaohjauksessa hämmensi sen verran, että olin aivan myöhässä jo a:lle lähdettäessä ja kun koira ajautui esteiden välistä, en enää saanut itseäni kasattua ja se meni siinä. Hauska pieni koira.
Koko viikonloppuna ei yhtään kontaktivirhettä ja keppien aloitukset onnistui. Rimoja tippui tosi vähän, ja kun rehellisesti voi sanoa että melkein puoli vuotta ollaan oltu treenaamatta, niin ei hassummin. Myös kavereiden hieno menestys viikonloppuna lämmitti mieltä.
Videolle koottuna koko viikonlopun uurastukset:
http://www.youtube.com/watch?v=Iyru5XUOPx4
Tän paremmin ei ois voinut kisavuosi päättyä. Ensi vuonna sitten uudet kujeet ja Seelankin kanssa toivottavasti päästään jo kurkkailemaan kisamaailmaa.
Kiitoksia kaikille treenikavereille, myötäeläneille, tsemppareille ja perseellepotkijoille.
Möllönpää on taas kunnostautunut kisakentillä.
Ensinnäkin, kahden hyllyn (näitä hienoja hyllyjä meillä tuntuu olevan jo aika mota) verran käytiin karjisten mestaruuskisoissa edustamassa:
Rata 1: http://www.youtube.com/watch?v=4qovt-y5usQ
Rata 2: http://www.youtube.com/watch?v=_P5LgNxEmMk
Ja niinhän siinä kävi, että lisää oli saatava. Pieksämäelle suunnattiin reilu viikko sitten - ohjaaja kovassa kuumeessa ja koira kovassa vedossa.
Ensimmäiseltä radalta harmillinen HYL: http://www.youtube.com/watch?v=jH6vPJQy7WE
Ja toisella radalla ohjaajalta loppui veto ja koira alkoi räiskimään kontakteja. On se vaan herttanen tyyppi. Tulos 15 ja 12,99 sekkaa alta ihanneajan. Ei pöllömpi.
http://www.youtube.com/watch?v=Bfr9RgL7WkM
Tänään juhlistettiin sitten Seelan synttäreitä matkaamalla Hannan ja tyttöjen kanssa Kangasniemelle. Mauri Pehkonen arvioi meidän suorituksen tänään näin:
Paikkamakuu 10
Seuraaminen taluttimetta 8
Liikkeestä maahanmeno 9
Luoksetulo 5
Liikkeestä seisominen 10
Noutaminen 7
Kauko-ohjaus 9
Estehyppy 9
Kokonaisvaikutelma 9
I-tulos, 167 pistettä, 3.sija.
Jeeee! Hanna ja Nasse saivat kanssa ykkösen (1,5 pistettä enemmän kun meillä, tasaväkisyys kunniaan), joten oikein onnistunut reissu kaikkinensa.
Video tokokokeesta pitää laittaa tuloilleen.
Ensi viikolla onkin vilinää - ohjaaja vääntää opparia, käy kuulotestissä, koirilta syynätään silmät ja perjantaina käydään kattelemassa koirauimalaa.
Malla:
Seela:
Tänään Seelan ja Mallan kanssa pitkästä aikaa treenikentällä. Malla teki numeroilla olevat harjoitukset, Seela teki kirjaimilla ja punaisen treenin ilman keppejä alussa.
Mallan treeni sujui oikein hyvin. 3-4 välin valssi onnistui ihmeellisen hyvin ja kun muistin putken jälkeen kertoa mihin ollaan menossa niin kyllähän se tulee.
Punaisessa treenissä keppien kanssa koetettiin vähän tehdä erikoista ja viimeinen väli meinasi jäädä sitten suorittamatta - nyt otetaan vähän takapakkia ja katotaan miten käy. Opetettiin Mallalle uutta juttua, eli takaakierrosta 3-4 koiran kääntymistä ohjaajasta poispäin, jotta saadaan se sujuvasti putkeen. Palkkaaja oli B:n lähistöllä auttamassa koiran käännöstä. Olipa oikein kiva harjoitella uutta juttua ja pientä raksutusta oli havaittavissa. Olipa kiva pitkästä aikaa touhuta akan kanssa.
Sentin kanssa tehtiin sitten pätkittynä ja mietittiin käännöksiä ja mun ajoitusta ja ohjaamista. Seela osaa enemmän kun uskonkaan, mutta osaa myös olla aika lurjus. Kun mun oma ohjaaminen (vakaat kädet!!!), ääni ja kroppa pysyy rauhallisena, koira suorittaa. Jos itse hätäilen, kiihdyn tai kimitän, Seela tulee epävarmaksi - ei irtoa ja heittää mun kanssa läskiksi. Mutta hauska huomio - näinhän se oli Mallankin kanssa tässä vaiheessa koulutusta. Jospa jotain kuitenkin oltaisi opittu. Seela yllätti kyllä tosi rauhallisella suorittamisella, käännökset olivat paremmat, niisto toimi punaisella radalla hyvin Seelalle hillityn käännöksen saamiseksi välille 3-4. Putkeen ulkokautta irroittaminen ei tänään ollut mikään ongelma kun rauhallinen käsky. Hirveän taitava ja nopea likka. :)
Pitää laittaa tähän vielä tyttöjen syyskuvat jotka Hanna otti alkuviikosta. Karvaa tytöillä on enemmän tai vähemmän - etenevissä määrin vähemmän. Mun verhoissa, tyynyissä, aamupalaleivissä taas etenevissä määrin runsaammin.
Seela kohta 2 vee
Malla kohta 5 vee
Syksylle oli runsaasti suunnitelmia Mallan varalle kisarintamalle. Osa toteutui, osa ei. Mainitsemisen arvoista oli ainakin se, että Malla starttasi kaksi rataa ystäväni Poppyn kanssa, kahden yhteisen harjoittelukerran jälkeen 8.8. laukaassa. Tuloksia ei vielä tullut, mutta katsotaan miten jatkossa.
Me käytiin Mallan kanssa Valkeakoskella 22.8 kahdella radalla, ensimmäisellä radalla hyllytettiin kolmannella esteellä, ja toiselta tulokseksi 10 vp (kepeiltä, perhana). Se, mikä on ilahduttavaa, on, että ei tehty yhtään kontaktivirhettä ja yksi rima kahdelta radalta putosi. Toisella radalla kepitkin meni puhtaasti, jotta jotain edistystä aivan selvästi tapahtunut.
B-rata saatiin videollekin.
Nyt ollaan oltu kaksi viikkoa täyslevossa (josta kyllä hiukan lipsuttu). Seela runnoi Mallan lenkillä - ne juoksivat täyttä vauhtia ja liukkalla törmäsivät, jossa Malla sitten oli ottavana osapuolena ja loukkasi jalkansa. Se onnahteli levon jälkeen ja oli yhtä sydämellinen kuin perseeseen ammuttu karhu. Malla ei ihan pienestä kipua näytä, joten olin tosi huolissani. Eniten pelkäsin tietysti polven ristisiteiden ottaneen osumaa. Käytiin eläinlääkärillä ja polvet ok. vasempaan lonkkaan kohdistettiin vaurio ja levolla ja särkylääkkeellä paranneltu. Nyt koira tuntuu olevan kunnossa, ja hiljaisen varovasti toivotaan että mitään takapakkeja ei tule, ja päästäisi vielä tänä syksynä radoillekin.
Pääasia tietysti, että koira on terve. Muu on sitten plussaa.
Tuomari Per Svarstad
Seela
"Mycket feminin. Utm. fem huvud, fint uttryck. Bra hals och rygg. Välutvecklat bröstparti utm. kropp. Fina musklar, bra benstomme, bra binklar. Utm. rörelser, bra pals o färg. "
NUO-ERI, NUK1, PN2, va-SERT
Ellin Katla oli PN1 kera VSP:n ja Katlalle viimeinen serti. Nyt jännäillään luonnetestiä. :)
Tuomari: Lena Danker
Seela
"20 kk, feminiininen nuori narttu, joka valitettavasti tänään köyristää selkäänsä sekäseistessä, että liikkeessä. Hyvä kallo, kaunis ilme, hyvät korvat. Oikea purenta. Alaleuka saisi olla vahvempi. Hyvä lapa, mutta pysty olkavarsi. Eturinta vielä köyhä. Hyvänmuotoinen rintakehä, mutta lanneosa liian pitkä ja tyhjä. Sopiva luusto. Liikkuu hyvällä askelmitalla, mutta takakorkeasti ja tippuu etupäästä. Erinomainen luonne. "
NUO-EH, NUK1
Seela kävi hierojalla näyttelyn jälkeen ja selkähän olikin sitten kunnolla jumissa. Lähti kuitenkin nopsaan parempaan ja hierojan käydessä uudemman kerran oli tilanne jo erittäin hyvä.
Pitkästä aikaa näyttelyssä molempien kanssa, tuomarina toimi Elina Haapaniemi, ja tuomio oli seuraava.
Seela
"1,5 -vuotias sininen narttu. Erittäin hyvä tyyppi. Kaunis nartun pää. Hyvä ilme. Tummat silmät. Oikea purenta. Hieman kookkaat korvat. Sopiva luusto. Riittävästi kulmautunut edestä, takaosa voisi olla hieman paremmin kulmautunut. Liikkuu hyvin askelin."
NUO-EH, NUK1
Malla
"5-vuotias vankka, erittäin hyvän tyyppinen tiivis narttu. Erittäin hyvä pään muoto. Hieman kookkaat korvat. Hyvä purenta. Hyvä kaula. Hieman pehmeä ylälinja. Sopiva luusto. Tilava runko. Riittävät takakulmaukset. Hyvät, tehokkaat sivuliikkeet. Hyväksyttävä hännänkanto. "
VAL-ERI, VAK1, PN1, VSP
Mallan kuvaustulosten jälkeen maku koko lajista tuntui menevän. Märehdin, paljon Malla tulee kestämään treenaamista ja kuinka paljon treeneissä on sellaista turhaa, joka ei vie eteenpäin ja kuluttaa vaan koiraa. Päätin, että jotain tehdään asialle. Kisoissa fiilis on ollut hyvä, treenit on olleet paskaa. Oma fiilis ei ole oikea, se heijastuu koiraan.
Malla ei ole missään vaiheessa oireillut tai ontunut. Ei arjessa tai treeneissä. Sillä ei ole lihasjumeja tai epäpuhtautta liikkeissä. Hyvä niin, ja toivon, että näin jatkossakin. Malla syö glucosamiinia tabletin päivässä. Tämä kesä aiotaan kisata ja treenailla niin kun hyvältä tuntuu ja syksymmällä treenien määrää vähennetään sitten. Lisäksi puikkoihin astelee Mallalle toinenkin ohjaaja.
Kesän alkupuolelle meidän ryhmälle saatiin uusi vetäjä, ja ekoista treeneistä sain ainakin minä tosi paljon irti. Tämmöistä tehtiin.
Mallalle ennakoivan ohjauksen harjoitukset on aina toiminut tosi hyvin. Niin tämäkin heti, kun ohjaaja sai oman liikkeensä oikein. Mun pitäisi ylipäätään liikkua rohkeammin.
Harjoituksessa 2. rima meinasi aina pudota, herkkänä koirana Mallan kanssa on tarkkaa milloin liike tulee, koska se ehtii reagoida niin nopeasti muhun. Ratkaistiin ongelma kääntämällä koira jo etukäteen, kun itse ohjasin suunnilleen nro 2:n kohdalta koiran esteelle, se kääntyi kauniisti oikeaan suuntaan, eikä mitään härdellejä rimojen kanssa. Tämä pitäs muistaa kisoissakin. Noi viimoset vitoset kun on tullut just samantyyppisissä tilanteissa rimoina.
Innolla odotan ensi viikon treenejä ja kisoja! Nyt vaan rukoilun puolelle menee se, ettei toi alottaisi juoksua ihan vielä!
Tuomarina Salme Mujunen
Cossaks Wynne-Vaughan
http://www.youtube.com/watch?v=ohWwL7Sljns
Tuomari Elena Ruskovaara
Seela
"Erittäin viehättävä, narttumainen kokonaisuus. Keskivahvat raajat. Erinomainen pää ja ilme. Eturinta saa täyttyä. Vähän pehmeyttä ylälinjassa. Jyrkkä lantio. Hyvä häntä liikkeessä. erittäin hyvä askellus. Iän myötä saa tiivistyä, mutta on todella lupaava."
NUO-ERI, NUK1, PN1, SERT, VSP
Ensimmäinen rata, ne kepit, ne kepit! Omaa vikaa, lakkasin sanomasta käskyä ja Malla ajatteli että no sit mennään eteenpäin. Hassu ötö. Olin melko varma, että lentokeinu tulossa, mutta nätistihän se sujui. Ja nopsaan.
Tulos 10.
Toiselle radalle lähdettiin melkosella itsensävoittamisen tahdolla. Päätin, että mä jumalauta ehdin saatella koiran tarkasti pituuden yli. Just joo. Malla oli sitä mieltä, että sitä ei kukaan saattele...
Tulos 5, ja hui mikä fiilis!
Seela
Tuomari: Lena Danker
Seela
"17 mån, feminin tik av utm. proportioner. Välformat skalle, nosparti får ännu bli kraftigare. Fina öron, korrekt bett. Välkroppad för ålderna. Fina ben och tassar, bra rygg och kors. Rör sig med effektiva steg och med korrekt attityd. "
NUO-ERI, NUK1, PN2, vaSERT
Molemmat koirat mukana tänään. Maa sulaa ja uudet kumpparit kimaltelivat harmaassa säässä. Tai sinnepäin. Ollaan me tässä välissäkin treenattu, mutta kun ei mitenkään niin innolla, että oikeasti olisi jaksanut edes blogia päivittää. Seelan kanssa ollaan oltu tokon alokaskurssilla aina kun on päästy, ja treenit on tehneet oikein hyvää. Tänään saatiin erinomaista häiriötä kahden pienen jalkapalloilijapojan muodossa. Hyvin mahtui kolme koirakkoa + tulevat jalkapallon lupaukset samalle kentälle.
MALLA
Mitä harvemmin treenataan sitä kiihkompi on koira. Motivaatiota riittää, mutta tarkkuus häipyy ja liika yrittäminen tekee sitten virheitä. Aloitettiinkin perusasennolla, että ne olisivat suoria, oikeassa kohdassa, täsmällisiä ja suoritettaisiin kaikki neljä tassua maassa. (Kiitos Elli vielä kertaalleen Kurre-tempun opettamisesta). Seuraamista on aivan turha yrittääkään ennen kun tolkku pelkkään perusasentoon löytyy. Ja löytyi se.
Luoksetulossa pysähdykset on plörähtäneet - tämäkin juttu pitäisi ihan oikeasti ottaa napakamman treenauksen aiheeksi. Suoran luoksetulon halukkuus ei kuitenkaan pysähtymisistä laske. Kenties Malla on yksinkertainen, tai sitten olen jotain tehnyt oikein.
Noudossa ei pahempaa viilattavaa. Malla ei saalista, se menee kapulan ohi, kääntyy ja ottaa suuhun. Omaan silmään suoraan nappaaminen olisi kivempi, mutta tämä on tolkullista, joten antaa koiran tehdä. Olen nyt härnännyt koiraa ja vaatinut pitämään kunnolla kapulaa suussa. Tuntuu toimivan ihan jees.
Muista liikkeistä ei erityistä mainittavaa. Jäävät ja paikkamakuu on kovin jees, kaukot erittäin hyvät. *kopkop*. Hyppyä pitäisi treenata, että osaisi sanoa millä mallilla se on.
Kaikenkaikkiaan oon tosi tyytyväinen Mallaan ja sen koulutustasoon, tauosta huolimatta asiat on hyvin mielessä ja koira pysyy innossaankin hanskassa. Noinkohan sen oman seuran kokeisiin ilmoittaisi...
SEELA
Ihan ensimmäisenä otettiin ilo jalkapalloilijoista irti - istuttiin penkillä ja syötiin nakkia. Paha sanoa vaikuttiko asiaan mitenkään, mutta Seela ei ottanut minkäänmoista häiriötä pikkupojista, joten olin pikkuneidistä tosi ylpeä.
Nakkiseuraaminen oli erittäin kaunista ja halukasta. Sivulletulot on pomppien, mutta motivaatio oli hyvää. Nyt vaan sitä nakkiseuraamista pitäisi jättää vähemmälle - vaan miten sitä nyt raaskii kun pien on pien.
Seelan kanssa jäämiset on jääneet opettamatta - joten niiden kanssa pitäisi tehdä paljon töitä. Kun Seela on skarppina, niin homma toimii, näin myös tänään. Ei empimistä vaan nätisti tönötti sekä istuallaan, että maassa kuten halusin. Hyviä suorituksia ja vielä häiriössä!
Liikkeestä maahanmeno on selvästi hautonut ja halukkaita maahanmenoa koiran seuratessa ja mun peruuttaessa. Kivaa motivaatiota ja napakkaa tekemistä. Pilkahduksia semmosesta suorittamisesta mistä tykkään aivan älyttömästi. Keskittynyttä, halukasta, varmaa. Hyvä Sentti!
Targettia tehtiin ihan jo siksi, että vahvistetaan sitä, mitä ollaan kontakteilla tehty - molemmat tassut alustalle ja maahanmeno. Hienosti irtoaa ja Seela hoksasi yhden muistutuksen jälkeen, että maahanmenon voi tehdä ihan itse. Mietin onko tämä järkevin tapa ruutua ajatellen, mutta toisaalta pitää vähän riskeeratakin - ei opeta koiraa menemään ruudun ulkopuolelle, niin ei se haittaa, vaikka se menisikin suoraan maahan. (Vaaleanpunaiset lasit täällä hei. )
Nouto on ollut tauolla, mutta voi että oli hauska noutoharjoitus, leikittiin kapulalla, heitin, Seela tuo, Seela kävelee vierellä kapulan kanssa, välillä otan kapulan siltä ja viskaan haettavaksi. Kivaa jämäkkää pitoa ja halukkuutta. Ei se enempää tässä vaiheessa tartte - suunta kapulan kanssa kun on kuitenkin mua kohti koko ajan.
Luoksetulossa taas vauhtia niin maan hirveästi. Ihanin liike minkä Seela tietää. Toimii aina, on ihana aina. Koko Seelan olemus muuttuu kun se pääsee tulemaan luokse. Liikuttavaa.
Paikkamakuu tänään tosi rauhallista. Yksi liian pitkä pätkä, ja Seela unohti mitä on tekemässä ja nousi seisomaan. Mun oma maltti tässä on ongelma. Mieluummin niitä n. minuutin luoksetuloja varmaksi paljon kun häiriötä ja toistoja on alla niin vähän. Tosi rauhallista olemista Seelalta.
Lopuksi Läissy vielä kopeloi Seelan, ja hienosti antoi tutkia itsensä. Tämä juttu on mennyt tosi paljon eteenpäin.
Oikein hyvä treeni, jonka päätteeksi koirat heittivät talviturkin paskaojassa. Kivat.
http://www.youtube.com/watch?v=dXCTVo9C3n4
Tuli kyllä tarpeeseen a) olla tekemättä keppejä b) tehdä hankalampaa rataa c) saada kunnolla neuvoja siihen omaan tekemiseen. Mä en ole nähnyt Mallaa koskaan yhtä väsyneenä agitreenien päätteeksi - joutui sekin miettimään ja oppimaan.
Ei kannata videolla välittää Senttimillin räkytyksestä taustalla. Mokoma huutava apina!
http://www.youtube.com/watch?v=BQKQotKAd0k
Olen onnistunut sekoittamaan Mallan ihan täydellisesti, ja tästäpä on kiva ruveta korjailemaan. Voi jeesus.
Seelan agi on mennyt tähän mennessä mallikkaasti, Sentti on reipas ja selvästi tykkää tehdä töitä mun kanssa. Siitä se lähtee.
Tokoakin ollaan tehty. Pitäisi tuota Mallaa oikeasti taas ilmottaa kokeisiin. Luoksetulon pysähdykset on olleet todella hyviä. :)
Tuomari: Elena Ruskovaara
Seela
"Viehättävä juniorinarttu. Tarpeeksi kokoa, voisi olla raajakkampikin. Kauniinmallinen pää, oikea ilme ja hyvät korvat. Eturinta tulossa. Hyvä solakka runko ja maltilliset takakulmaukset. Ylälinja saa kiinteytyä. Terve, etenevä liike. "
JUN-ERI, JUK1, PN2, VASERT
Sunnuntaiaamun ratoksi mylläsin uuden kämpän läpi löytääkseni a) noutokapulan b) treenitakin c) targetin d) Seelan violetin pikku-Wubban. 3/4 ei ollut kovin paha saldo, mutta jättää miettimään, että JOS olisin Wubba, mihin piiloutuisin, koska mulla on VARMA näköhavainto siitä viime viikolta.
Uhkarohkeasti otin sitten molemmat, vaikka Seelalla on ollut ihq tapa räkyttää jos näkee Mallan tekevän. Ehkä pienet episodit räkyttämisen seuraamuksista noin elämässä yleensä pitivät pienen Sinisen suun kuitenkin supussa.
Noniin, ei ne Pipan tokovihot ole ihan turhia olleet, olen ne jopa nostanut tv-tasolle ja lukenut yhden sivun noudosta. Lisäksi Seelalle tulevaa tokoalokaskurssia ajatellen annettu kotitehtävä nakutti takaraivossa.
Mallahan ei siis pidä kontaktia sivullaollessaan. Sitä ei oo sille koskaan opetettu. Hyvä minä. No siinä sitten istuskeltiin pitkä tovi ennen kun ensimmäinen "jäätykö aivot vai miksei mitään tapahdu" -vilkaisu tuli. Ja eikun pyhä Frolicci suuhun. Toistin rituaalin ennen jokaista liikettä ja kummasti alkoi kontaktia tulemaan eri tavalla. Hyvä minä tosiaan, koirakin on siis neljä.
Tehtiin avoimen liikkeet läpi - seuraamisessa tosin voittajan siirtymiä ja käännöksiä. Hyvää ja skarppia pääosin. Pidemmillä suorilla meinaa herpaantua ryntäilemään.
Maahanmeno tänään törkeän hyvä. Loppuperusasennot saa jäädä historiaan nyt jäävissä. Tänään oli kyynärätkin nätisti maassa ja skarppi akka. Seuraamisosuuden pituutta pitäs muistaa vaihdella enemmän.
Luoksetulon pysäytys. Akka-rakki lähti niin saatananmoista vauhtia, että olin varma, että ei pysähdy ollenkaan/lähellekään merkkiä. Veretseisauttavan SEIS -käskyn teho oli odottamaton, vaikka sekin tuli myöhään. Pysähtyi. Hienosti. Takajalat. Merkin. Kohdalle. Miten saadaan ohjaajalle rohkeutta kokeessakin sanoa käskyt ääneen?
Liikkeestä seisominen meni ihan perseeksi. Malla tarjosi istumista ja kun se kahden istumisen jälkeen seisoi, katsoin, että istui ja muka herättelin-tönäisin sen. Paaah. No, mutta ilmeisesti Malla otti sen omituisena palkkana, koska tuli viimoisena priima suoritus ja hyvä, pitkä seisominen minä sivulla. Jee.
Noudossa kapulan putoilu mun käsistä on ongelma. En saa siis jotenkin varmasti tartuttua kapulaan varsinkin kun jännittä. Joten nyt sitten tein haparoivia tarttumisia ja odotin, että koira todella irrottaa vasta käskystä. Ihan jees, lisää tätä. Muuten nouto oikein kivaa. Kerran meinasi varastaa, perse nousi ilmaan, muttei lähtenyt menemään. Kivoja, nopeita noutoja.
Kaukoissa multa oli unohtunut äänensävyt ja eka yritys meni plörinäksi liian korkean ja innostavan äänen kanssa. Yhdistettynä pitkään välimatkaan Malla teki ihmeellisä pomppuja. Otettiin rauhassa uudestaan ja oikein priimat. Maahan käsky vaihtuu nyt maaksi, koska niistä saatiin noottia, ja kyllä se han-pääte on ihan turha.
Lopuksi suora luoksetulo. Ihana vauhti.
Tuli hyvä mieli, Malla paranee selvästi koko ajan, ja sen tekeminen on sellaista, mitä oikeastaan toivonkin. Se voisi olla tarkempaa, mutta se tekee kaiken täysillä, häntä korskeasti pystyssä ja naama naurussa. Sen tekeminen on tempperamentikasta ja se on innoissaan, mutta kuulolla. Tästä hyvä taas jatkaa, jos sitä tk2:sta tässä nyt rupeaisi työstämään.
Seelan kanssa tarkoitus vaan jatkaa innostavaa tekemistä (niin, että ohjaaja tajuaa lopettaa ajoissa!) ja miettiä patenttiratkaisua tohon leikkimiseen. Seelasta lelu tarkoittaa sitä, että singahdellaan mun ohi hullunkiilto silmistä ja joskus herran armosta revitellään yhdessä. Seuraamista ollaan tehty pieniä pätkiä ja samaa jatkettiin perusasentoharjoituksin. Sivulletulo on Seelasta kivaa ja mukavaa. Tehtiin muutamia toistoja, eri vauhdissa, eri kulmista, parin askeleen kanssa ja ilman. Kiva likka, Seela pyrkii ihan kivasti sivulletuloon, jolloin lyhyet seuraamispätkätkin tuntui jo työstämiseltä.
Välissä leikittiin, ajattelin, että oon vaan ihan tylsä. Olisin varmaan ihan tylsä vieläkin, jos oltaisi jatkettu sillä linjalla. Seela ravisteli lelua kun pöllö, heitteli itselleen, sinkoili mun ja Mallan ohi... Joten lelu hihnaan ja hihna treeniliiviin kiinni. Näin sain muutamia kertoja Seelan tarjoamaan lelua mullekin. Woa.
Kun oli riekuttu, niin sitten rauhoituttiin, paikallaoloa istuen ja seisoen. Tämän Seela on oppinut kuin itseksiään, se pysyy tosi hyvin ja rauhassa, kun vaan tajuaa, mitä pyydetään. Selkeyttä siis mulle ja rauhallinen jättökäsky. Ihan hyvä paikkamakuun alku sillä on.
Paikalla istumisesta tehtiin luoksetuloa. Kipitulo, siis. Ihana rakki, se ampaisee niin täysiä kun pääsee ja tähtäilee jo sivulle. Tosi kaunis suoritus. Palkkasin Seelaa lelulla ja riekuttiin oikeen onnellisina, kunnes yhtäkkiä Seela kiljaisi tosi kovaa ja pudotti lelun. En keksi mikä siihen sattui, mutta ei halunnut koskea leluun. Luulen, että tapporavistellessa pallo osui sitä tohon sen korvan haavaan.
En saanut Seelaa ottamaan kunnon purua, mutta jahtautin sitten narupalloa pitkässä hihnassa ja juoksi kuitenkin perässä innoissaan. Päästin Mallan irti ja koirat riekkumaan, niin josko ei jäisi paha mieli.
Käytiin tarpomassa vähän hangessa, jossain välissä meidän umpihanki meni läheltä latua ja Seela kävi kuikuilemassa ladulle just kun sieltä tuli hiihtäjä. Olin ylpee, Seela katsahti sitä ja jatkoi takasin meidän polulle. Ehkäpä pahimmat mörköilyt alkaa olla ohi. Nyt on tyytyväisiä koiria.
Muutettiin vuodenvaihteessa ja muutto on sujunut ihan kivasti. Yksinolorutiinit tulee tietysti ajankohtaiseksi ja olenkin kiinnittänyt taas enemmän huomiota mitä teen ennen lähtöä. Viime sunnuntaina Seela oli ekan kerran yksinyksin mun viedessä Mallan kanssa roskat ja samalla otin pientä treeniä. Kuulin möykän kun tultiin rappuun ja ryntäsin sisään vienon perkele-karjaisun kanssa. Noh, maanantaina hirveä kauhunhetki kun vaan Malla tulee ovella vastaan, Seela ei edes kutsuttaessa. Olin varma, että se löytyy kuolleena jostain. No mitä vielä, yksi kököttää mun tietokonepöydän alla piilossa, että "taasko sä tuut huutaen?".
Torstaina jätin sitten koirille puruluiden lisäksi yhden kongin, kun Malla ei puruluista oikein tykkää ja se on ollut ihan tulessa kun on saanut mun ollessa paikalla sen kanssa touhuta. Ehdin kakkoskerrokseen kun kauhea rähäkkä kuuluu. Kongi vielä heilui kun ehdin sisään vihaisena kun perseeseen ammuttu karhu ja koirat nököttää pöydän alla sen näköisinä, että ei todellakaan mitään oo tehty. Kongi lähti muutaman kirosanan saattelemana hyllyn päälle. Iltapäivällä ei tullut kumpikaan vastaan ovelle. Seelalla on tosiaan korvassa nyt sitten reikä, joka tuntuu olevan vähän kipeä edelleen, vaikka haava onkin siisti. Mutta siis, ei parane antaa kun noita kummastakin tylsiä rouhetikkuja, niin ei oo suurempaa intohimoa tai katkeruutta kaverin eväistäkään.
Tänään sitten toinen agikerta Seelalle jos vaan Aija pääsee meitä kuskaamaan. Ensi viikolla mulla alkaakin harjoittelu, joten vähän erilaiseen päivärytmiin siirrytään.
TAMMIKUU
HELMIKUU
MAALISKUU:
HUHTIKUU:
TOUKOKUU:
HEINÄKUU:
ELOKUU:
SYYSKUU:
LOKAKUU:
MARRASKUU: