Tampere KV

Tuomari Gael Morrison, Etelä-Afrikka

Malla

"Good size bitch. Good body, nice arch to neck. Short coupled with good topline. Easy mover."

AVO-ERI, AVK2

 

Olen niin iloinen, oli ihan huippua.

Tokoviikko, ja Seelan eka namiruutu

Noniin, tulipas ryhdistäydyttyä, olaan tällä viikolla treenattu neljä kertaa. Olen pyrkinyt pitää treenit vaihtelevina, ja kohtuullisen mittaisena.

Seuraamisen käskyksi on jossain vaiheessa vaihtunut sivu. Nooh, menköön, koetan saada patistettua koirasta liikkeeseen vähän kiihkeyttä lelulla, ja tuntuu toimivan.

Jäävät liikkeet, olen NIIIN tyytyväinen. Tänään oli koko viikolla eka kerta, kun teki väärän jäävän, vaikka olen tehnyt niitä miten sattuu ja sekoitellut järjestystä, ja tehnyt jopa peräjälkeen kaikki. Olen tosi tyytyväinen. Istuminen on Mallalla hitain, mutta se on uusin, ja tarttee vielä varmuutta.

Noudossa otettiin aimo harppaus eteenpäin. Mallahan on mälvääjä, noh, olen sitten vaatinut vaan, että nostaa kapulan ja en sitä ala kaappaamaan vaan saa pysyä rauhassa sivulla ja pitää nätisti suussa. Alku oli ihan kauheaa mälläilyä ja syljeskelyä, tänään kaksi täydellistä loppupitoa, ai että. Seuraavaksi pitää häivyttää pois sana hyvä, siitä kohtaa kun koira bongaa kapulan ja katsoo sitä, että ottaisinko. Ei automaattisesti siis tuo, vaan pyytää erikseen luvan.

Ruutua tein yhtenä päivänä, Mallan perisynti on jäädä haistelemaan kun on ruudussa. Tähän ajattelin puuttua palkkaamalla odota-käskystä lelulla. Noooh, ei se ekoilla kerroilla tajunnut edes että lelun heitin, mutta parin toiston jälkeen kääntyi jo käskystä paremmin kyyttäämään lelua eikä jatkanut haistelua. Ruutuun vähän löysästi liittyen ollaan tehty eteenmenoja lelu näkyvissä.

Kaukokäskyt on myös meidän uudistettua tokoelämää. Avon kaukot on aika hyvät, vaikka itse niin sanonkin. Pyrin sanomaan käskyt mahdollisimman innottomasti ja löysästi, jos olen liian nopea tai tsäpäkkä, niin Malla tekee jonkun pelletempun eikä keskity. Olen tyytyväinen, vaikkei kokonaisena tätä olla tehty.

 Koska sivu-käskystä on tullut seuraamiskäsky, ja meidän luoksetulot on olleet vähän löysiä, niin ajattelin, että luoksetulon käsky muuttuu reippaaksi ja iloiseksi tänne-käskyksi. Toimii tosi hyvin, ja Malla ei arvo mitä tehdään. Luoksetuloon liittyen olen peruuttaen tehnyt seisomaan jäämisiä, ja Malla on hiffannut idean hyvin. Olen antanut äänikäskyä.

Hyppyä tehtiin yhdessä treenissä, ja ei oikein tullut mitään. Ajattelin nyt ruveta rakentamaan koko juttua uusiksi niin, että saisi koiran suoraan esteen taakse. Pelkkää hyppyä (tarpeeksi pitkälle) ja kääntymistä. Tässä voisi ottaa naksun mukaan.

Paikkamakuita ollaan tehty muutama, ja Mallan paikkamakuu on kyllä hyvä ja rauhallinen. Huomiota mun pitää kiinnittää siihen, että se ei sivulla laita tassua mun kengälle, silloin se ei muka osaa mennä maahan kun joutuisi makaamaan "mun päällä". Pitää tohon tassuun muutenkin kiinnittää huomiota. Se kun tuntuu olevan Mallalle hyvä syy olla kuuntelematta.

Leikkiminen on toiminut tosi hyvin, ja yleinen vire treeneissä on ollut kiva.

Viikonloppu on Mallalle tokovapaata.

Ensi viikolla koetan jatkaa samantyylisiä treenejä ja viedä liikkeitä eteenpäin.

Tunnarin ajattelin ottaa ohjelmaan (yksi oma kapula, sen pito, mahd. yhden etsiminen hangesta)

Ruutuun parempi reagointi -kampanja jatkukoon, katotaan maahanmenon lisäämistä, mutta ensin lisätään matkaa ja katotaan miten vauhtiin vaikuttaa uusi tapa.

Seuraamisessa laatu, ei määrä.

Jäävissä taaksekävelyä.

Noudossa sitä hyvä-sanan häivyttämistä ja pitoharjoituksen jatkamista.

Katotaan miten mun harjoittelun alkaminen vaikuttaa treeni-intoon. Toivottavasti on perseillepotkijoita!

Tänään Seelakin pääsi touhuamaan, tallattiin metsään alue, ja viljeltiin nameja. Seela on niin aktiivinen, että sisällä riehuminen on tosi turhauttavaa välillä, joten ajattelin katsoa miten keskittymiskyky nenänkäyttöön riittää. Seela oli tosi hyvä ja tomera namien etsijä. Se teki töitä ihan tohkeissaan, käytti hyvin nenäänsä ja keskittyi hienosti. Taitava pieni koira (ja rauhallinenkin oli, kunnes Elli jätti energiajuomatölkin valvomatta ja pieni saksalainen haki siitä vähän pontta riehumiseen).

Huomenna sitten Tampere KV:seen Mallan kanssa, kynnet on leikattu, koira hierottu (pitää vähän tarkkailla tota, Malla on lapojen välistä vähän jumissa), ja nyt pitäisi vielä vaan pakata kamppeet sillein älykkäästi mukaan. Kylläpäs jännittää taas pitkästä aikaa mennä!

Albumien kätköistä

http://www.youtube.com/watch?v=Ryfwfc_946w

 

 

 

 

 

Olipahan päivä taas, ja viikko

Mun viime viikko on kyllä ollut lyhyesti yhtä itsesäälissä rypemistä. Noh, ei sitä kauhean pitkään jaksa olla pohjalla, joten suunta taas ylöspäin. Noh, tänään on taas ollut haikeaa, Miina olisi täyttänyt 11 vuotta tänään.

Seelan kuulumisia en ole vissiin kirjoitellut vähään aikaan. Neiti kasvaa kovaa vauhtia ja on oikein hauska tapaus. Seela on hirveän tottelevainen pentu, vaikka olen ennen ollut sitä mieltä, että tottelevaisuus on ohjaajasta riippuva ominaisuus, mutta Seela on opettamatta oppinut hirveästi ja on lenkillä tosi kuuliainen varsinkin luoksetulon kanssa, vaikka mitä mielenkiintoista olisi näköpiirissä.

Lähimetsän kapea silta mustan veden ympäröimänä on ollut Seelasta vähän jännittävä. En ole asiaan puuttunut ja itse se jännityksensä toi työstää, ja on tähän mennessä aina tullut perässä vaikka vähän matalana. Eilen sitten ilmeisesti ajatus on kasvanut tarpeeksi ja se meni edeltä ja reippaasti sillan yli. Kiva juttu.

Tiistaina on edessä kakkosrokotus.

Tänään lähdin päivällä lenkille koirien kanssa Haukanniemeen. En ehkä ajatellut asiaa ihan läpikotaisin. Naistenpäivä, aurinko paistaa ja kello vähän yli 12. Ihan hyvää teki mennä niin että tuli paljon vastaantulijoita - eipähän ole aina niin ihmeellisiä ne yksittäiset tulijat, koirat sai paljon ihastelua osakseen. Varsinkin Seelan väri aiheuttaa ihastelua, vaikka musta edelleen punainen on paljon kauniimpi väri.

Noh, tehtiin sellainen reilu 1,5 tunnin lenkki, tulin kotiin ja kappas, puhelin, jonka otin lenkillä, ei selvinnyt kotiin asti. No ei auttanut kun iskeä Seela syömään ja lepäämään, Malla mukaan ja omia jälkiä takaisin. Ei löytynyt puhelinta ja kyllä suoraansanottuna vitutti kun pientä oravaa.

Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin, joku ystävällinen poimi puhelimen talteen ja soitti Ellille, joten mun Nokialainen löysi kotiin. Jatkossa en ota puhelinta mukaan lenkille.

Noh, Mallan kanssa oltiin vajaa neljä tuntia reippailtuamme aika poikki, joten otettiin pitkät päikkärit ja lähdettiin agitreeneihin.

Tehtiin kisatyylillä, kertarysäyksellä ja taistellen. Kummasti sitä saa itselleen rakennettua oikeaa jännitystä ihan vaan ajattelemalla että nyt pitää saada tehtyä. Eka rata taisteltiin läpi kahdella kiellolla, eka putki 5:lla, toinen 16 hypyn ohituksessa.

Noh, toinen kerta meni sitten paremmin, mun on vaikea noita vekkejä tajuta. Nyt ton alun selkeytti a:n jälkeen tehty vekki, jonka takia koiran oli helpompi edetä oikeaan suuntaan.

8 hypyn pyöräytys on edelleen mulle ajatuksena vaikea, mutta koira alkaa tajuta asiaa paremmin, mikä helpottaa, ettei ole mun sekoilusta aina kiinni.

Kepit oli tänään törkeän hyvät, ja keppien jälkeen tehty valssi toimi tosi hyvin.

Lopuksi vielä viilattiin tota 8, 9, 10 -hypyn sumaa, ja kun saatiin se sujuvaksi, niin hyvillä mielin jätettiin treeni siihen. Käytiin Seijan ja Hipon kanssa kunnon jäähdyttelylenkki.
Nyt vielä Seelan kanssa iltalenkille, ja sitten on tämä päivä pulkassa.

Mun kuvat lenkiltä oli ihan onnettomia, en näköjään osaa enää ottaa kuviakaan. Laitetaan tämä nyt kuitenkin esille.

 

Itsetutkiskelun paikka yön pimeinä tunteina

Tänään on tullut mietittyä paljon sitä, millainen koiranomistaja ja kouluttaja sitä loppupeleissä onkaan. Usein kun asiat junnaavat paikoillaan, niihin vaan alistuu. Minä en osaa - koira ei osaa.

Joten tämä lista on mun perisyntejä, virheitä, vikoja ja huonoja tapoja koirankouluttajana. Ja niitä vahvuuksiakin koetan mainita.

SYNNIT

1. Olen huono asettamaan tavoitteita

Tästä seuraa, että harrastaminen on pöllöilyä päivästä toiseen. Sitten jos tavoite on, nousee vaatimustaso yhtäkkiä aivan liikaa. Tasapaino näiden kahden välillä pitäisi löytyä, jotta edistymistä tapahtuisi.

2. En ole tarpeeksi johdonmukainen

Istu on istu, ei hieno maahan, vaikka koira tekisi kuinka söpösti. Malla arpoo, minä ajattelen, että ei se nyt niin nuukaa. Joten kun aletaan vaatimaan, niin koira jatkoo arpomista ja minä hakkaan päätäni seinään.

3. Temperamentti

Suutun itselleni, suutun koiralle. Mun on turha huonona päivänä mennä kentälle, mutta en ole vielä oppinut pitämään itseäni sieltä poissa silloin kun synkät pilvet parveilee pään yläpuolella. Ohjaajapehmeä koira reagoi, vituttaa lisää. Pakka hajoaa.

4. MUTTA

Olen mutkuttaja. Joskus pitäisi olla sanomatta mutta, ja sanoa niin, totta, ja tarttua tuumasta toimeen.

5. Näyttämisen tarve

Keskittyminen herpaantuu helposti, jos päässä hokee ajatus, että minä vielä näytän. On ihmeellistä löytää itsestään uusi hyvin kilpailuviettinen puoli tässä asiassa. Varsinkin Miinan kanssa pärjättyämme vaadin hyviä tuloksia meiltä koirakkona, enkä tee niiden eteen tarpeeksi töitä.

6. Laiskuus

Mikään ei muutu märehtimällä. Kaikki ei aina voi olla kivaa ja mukavaa, mutta jos tahdotaan mihinkään, on PAKKO tehdä töitä.

7. Hitaus

Palkkaan hitaasti, ajattelen ja reagoin hitaasti. Hidastelen. Malla tarvitsee oikea-aikaisen palkkauksen, nopean tempon, reippautta, eteenpäinmenevää työskentelyä. Tarjoa sitä sille!

8. "Ei musta ikinä"

Seuratessa aktiivisia koirakoita, usein tajuan ajattelevani että musta ei ikinä tule aktiivista, järjestelmällistä ohjaajaa. Ja sen nojalla jatkan näitä hölmöjä samoja tapoja ja samoja vanhoja temppuja.

9. Itsevarmuus

Puuttuu.

10. Luotto koiraan

Olen huono luottamaan koiraan. Malla ansaitsisi niin paljon enemmän luottamista kun mitä sille suon, että ärsyttää. Se tekee just niin kuin on opetettu ja paremmin. Se yrittää, ja minä ajattelen sen aina epäonnistuvan. Lähden aina epäonnistumaan, odotan että koira sössii asiat ja aina se olen minä itse. Mulla on makea ja osaava koira, mun pitää itse skarpata.

POSITIIVISUUKSIA

1. Itsekritiikki

Löytyy, joskus liian voimakkaana, mutta tiedän milloin olen mokannut, milloin en.

2. Tunnen koirani

Ja täten osaan miettiä asiat, harjoitukset ja vireen koiran mukaan. Tiedän milloin kannattaa treenata, milloin ei. Huomaan jos koira on epävarma, väsynyt tai liian kiihtynyt. Tiedän kuinka siihen tulee reagoida.

3. Olemme koirakko

Koira ottaa minusta tukea, minä koirasta. Ollaan varsinkin agikentällä tiimi, ja pelaamme hyvin yhteen.

4. Analysointikyky

Ajatustyö on iso osa koiranomistamista. Pohdin paljon asioita, koiran, koulutuksen ja tulevan kannalta. Minulla on tarpeeksi tietopohjaa miettiä mistä tietty käytös voi johtua.

5. Leikki

Osaan leikkiä Mallan kanssa oikein

6. Me pystytään siihen

Niin monta asiaa ja ongelmaa on tullut ratkottua ja selätettyä, joten tiedän että pystyn, ja siihen pitäisi luottaa enemmän.

7. Annan anteeksi

Omat virheeni, ja koiran virheet

8. Minulla on hyvä koira

Malla on reipas, tarmokas, fiksu, ohjaajapehmeä ja nopea.

9. Minulla on ihmisiä joilta kysyä, ja joiden kanssa treenata, edetä ja pohtia

Kiitos vaan asianomaisille

10. Tiedän mikä on tärkeää, mikä ei

Se, että mulla on kivaa, ja koiralla on kivaa. Olen reilu ja kiva ohjaaja, ja toimimme yhteen. Että kyse on vaan harrastuksesta, se mitä näkyy koiranetissä tai mitä lukee kilpailukirjassa on ihan toissijaista sen fiiliksen kanssa, mikä parhaimmillaan harrastuksista ja onnistumisesta irtoaa. Riemu, hauskuus, huumori, kokemukset, ystävät.

Mallan kanssa tokoa pitkästä aikaa. Nyt oikeasti ryhdistäytymisen paikka.

Joo.

ONGELMA

1. Ei ole rahaa.

2. Edellisestä johtuen ei pääse kisoihin

3. Edellisestä johtuen ei ole motivaatiota

4. Laiskuus

5. Mielikuvituksen puute

Rahaa ei tule mistään, mutta laiskuuteen ja mielikuvitukseen nyt voi jonkin verran vaikuttaa. Potki meitä Hanna kentälle, ja pakota etenemään, sitten kun tulee rahaa, niin sen TK1:n haku on ihan pikkujuttu, nyt pitää olla reilu koiralle ja antaa sen edetä ja käyttää päätään. Jospa se motivaatio siitä nousisi.

Tänään seuraamista uudella käskyllä, kaikki jäävät, eteenmenoa, avohyppy, suora luoksetulo, kaukokäskyt, paikkamakuu, leikkiä, noutoa, virettä, motivaatiota.

Ja Malla oli niin onnellinen, kun oltiin tänään kahteen otteeseen laatuaikaa ihan kahden.

 

 

Seela kävi tänään pentutreffeillä berni-flatti -pentu Karman kanssa. Kaksikolla oli hauskat painit ja nyt mulla on väsynyt pieni koira tossa nojatuolilla nukkumassa. Kiitos Jaakko ja Karma lenkkiseurasta!

Kolmet agitreenit. Laiska päivittäjä!

RATA 1: VITUTUSAGILITYÄ.

En kehoita kokeilemaan. Huono päivä, keskittyminen huonoa, koira törkeän hyvä, omistajalla skarppaamisen paikka.

2. VITUTUSAGILITYN PALAUTUSRATA JOENSUUSSA:

Suosittelen. Simppeliä ja kivaa. Malla hiffasi kepit väärältä puolelta. Pelkään tilapäistä mielenhäiriötä.

 

RATA 3: SUORAAN JUNASTA -AGILITYÄ

En suosittele tätäkään. Alun takkuilun jälkeen otin ryhtiliikkeen pussin jälkeen ja voi vitsi mikä fiilis kun tämähän sujuu!

Tärkeitä pointteja radalla:

- Vekki pussin jälkeen.

- Valssi 8 hypyn jälkeen

- Peruuttaen hypylle 11

- JUOKSEJUOKSEJUOKSE

Päätös kisaamisen aloittamisesta huhtikuun alussa.

 

Koiratanssiesitys kuukaudessa -projektin päätös

http://www.youtube.com/watch?v=wHEn1bnv4pQ&feature=channel_page