perjantai 13. kesäkuuta 2008
Agilityä pariinkin otteeseen
Oltiin JOA:n järjestämässä mölliagilityssä tiistaina, vettä tuli kuin saavista kaataen, joten mun näkyvyys oli perin huono, ja koiralla vähän liikaa intoa juoksutauon jälkeen päästä liitämään.
Ensimmäiseltä radalta HYL
Jep-jep, A-este koitui meidän kohtaloksi, mutta! Loppurata olikin sitten hieno nolla, ei yhtään virhettä vaikka toi 9-10-11 -sarja oli aika hankala.
Toinen rata oli myös HYL. Ja rata oli meidän tasoon nähden aivan liian vaikea.
Rataan olin melko tyytyväinen, sillä hylky tuli vasta (jälleen) A-esteellä 13. Olin saanut hyvin blokattua ekalla kierroksella a:n kun saatiin (hyvin!) lutvittua tuo 9-10-11-12 hässäkkä, niin Malla lähti etenemään suoraan A:lle, olin varma, että nyt menee nappiin ja sitten sanoin, kiipeä. Malla kääntyy muhun päin kysymään että häh ja meni putkeen. Ja kun tuli pois, niin meni vielä toisen ja kolmannen kerran kuin paraskin teletappi.
Malla teki tosi ruman keinun, joten otin sen uudelleen, ja kepit sujuivat molemmilla kerroilla hyvin. Olin tyytyväinen. Vieras kenttä ja vieras häiriö, eka kerta kentällä sateessa ja tauko päällä, niin olen tosi tyytyväinen.
Eilen olin sitten vetämässä Aijalle ja äitille koirineen agia. Kehittelin vähän eteenpäin sitä taannoista JATin möllirataa. Aluksi olin ajatellut tehdä vain sen, ja olisi oikeastaan kannattanutkin, sillä radasta tuli yllättävän rankka. Tehtiin rata kahdesti, sitten tauko, ja kun oli Mallan vuoro, niin neiti oli aika väsähtänyt, tsemppasin radan läpi, mutta koirasta kyllä näkyi, että on tällä viikolla touhuttu tosi paljon + että varmasti hoidossa oleminen väsyttää. Keskiviikko oli vapaapäivä, mutta ajattelin, että lauantain ja sunnuntain saa levätä, hieron sen tänään vielä läpi.
Mutta, rata oli seuraavanlainen:
Mulla oli noiden kolmen ekan esteen suorittaminen vähän hakusessa. Mutta kun siitä päästiin ohi, niin pari kauneusvirhettä ekalla radalla, lähetin Mallan pussin ohi yms. Toinen kerta oli aivan loistava, minä paransin ja koira teki aivan mahdottoman hyvin. Siitä en ole varma, oliko nollarata, mutta lähellä ainakin. A:n alastulokontakti oli aivan törkeän hyvä. Oli aivan mahtavaa päästä pitkästä aikaa tekemään kunnolla ja koira oli ensimmäisellä kierroksilla niin täysillä mukana, että se oli melkoisen liikuttavaa.
Tänään olisi rauniotreenit, mutta koira on vähän väsyneen oloinen. Tehdään varmaan vaan kaksi ukkoa, ja sitten Malla pääsee viikonloppulomalle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti