Tarkoitus oli tehdä lyhyt, ja koiralle hauska rata.
Mallalla oli niiin kivaa. Keppejä se ei ole IKINÄ tehnyt tolla tavalla, joka kepinvälissä se piti sellaista puolimurinaääntä kun oli NIIIIIN mukavaa. Koettaa siinä sitten pitää pokkaa kun toinen hörhöttää vieressä.
Niin hienosti kun radan suunnittelinkin, niin en sitten tajunnut miettiä kun yhden tavan ohjata tuon lopun, ja joo, en saanut Mallaa oikein irtoamaan pituudelle kun kuljetin sen tuolta a:n puolelta. Pitää tehdä joku treeni samantapaisella lopulla, ja tehdä valssi putken jälkeen, niin josko helpottaisi. Osasyynä kyllä voi pitää sitä, että mulla oli niin kipeät jalat, etten vaan yksinkertaisesti kyennyt juoksemaan mitenkään vakuuttavasti.
Nyt kun on joutunut noita harjoituksia miettimään ja ratoja rakentelemaan, niin tuntuu että laji aukenee taas hiukka verran enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti