Järvenpään näyttely 29.6.2008

Tuomari: Diana Fenton, Australia

Malla
"Head size good but ears set a little too wide. Upper arm could be longer. Body propotions and rear angulations are good. A good tail. Her feet could be tighter. Her coat colour and texture is correct. Her movement was adequate. "
AVO-EH, AVK4

Upean päivästä teki Miinan lapsenlapsen Rubin (Lebensberuf Rubin Raritas) mahtava RYP-1 sijoitus.
Onnittelut Helille Rubin hienosta menestyksestä!

Karjakoirien erikoisnäyttely Lappeenranta 29.6.2008

Tuomari: Camilla Allnut

Malla
"Nice size. Excellent weight. Very good head. Well handled.
 Tailcarriage today is a little too high. Very nice, balanced bitch"
AVO-ERI, AVK4

Miina
"Coat perfect. Goog bone. Mouth is wonderful for her age (10,5 yrs).
I would have loved to see her when she was younger.
A credit to the owner!"
VET-ERI, VEK1, PN3, SERT, VSP-VETERAANI

Lisäksi Miina palkittiin parhaan punaisen nartun kiertopalkinnolla,
ja Miina ja Malla tulivat toiseksi parikilpailussa.

Agikentällä taasen

Tarkoitus oli tehdä lyhyt, ja koiralle hauska rata.



Mallalla oli niiin kivaa. Keppejä se ei ole IKINÄ tehnyt tolla tavalla, joka kepinvälissä se piti sellaista puolimurinaääntä kun oli NIIIIIN mukavaa. Koettaa siinä sitten pitää pokkaa kun toinen hörhöttää vieressä.

Niin hienosti kun radan suunnittelinkin, niin en sitten tajunnut miettiä kun yhden tavan ohjata tuon lopun, ja joo, en saanut Mallaa oikein irtoamaan pituudelle kun kuljetin sen tuolta a:n puolelta. Pitää tehdä joku treeni samantapaisella lopulla, ja tehdä valssi putken jälkeen, niin josko helpottaisi. Osasyynä kyllä voi pitää sitä, että mulla oli niin kipeät jalat, etten vaan yksinkertaisesti kyennyt juoksemaan mitenkään vakuuttavasti.

Nyt kun on joutunut noita harjoituksia miettimään ja ratoja rakentelemaan, niin tuntuu että laji aukenee taas hiukka verran enemmän.

Mallan agia

 

Tehtiin pitkästä aikaa keppejä "hankalalta" puolelta, ja ilmeisesti kun ei odota mitään, niin kaikki napsahtaakin kohdilleen. Aivan mahtavat kepit, aivan mahtavat.
Vieras rengas ei meinannut löytyä ihan helpolla, mutta mun oma vika, kun en itse keskittynyt. Kuvassa rengas muuten väärinpäin.

Kolmen hypyn suora sujui, mutta putkeen piti aika voimakkaasti saatella. Pitää nyt ruveta tekemään putkesta taas superkiva, selvästi neiti vähän kyllästynyt siihen.

Yksi kommellus kävi, kenttä oli käyty mylläämässä ja tuotu uutta hiekkaa, joten pohja oli pehmeä, Mallalla lähti jalka alta kun se oli hyppäämässä ekaa aitaa, se tuli rimojen kanssa turvalleen, minä en kuullut mitään, niin en katsonut, kun vasta siinä vaiheessa kun se rysäyttää toistenkin rimojen läpi.

Mallalla oli koko naama hiekassa, ja se syleskeli sitä, mutta eihän se voinut vaan olla yrittämättä seuraavia hyppyjä. Putsailin naaman ja annoin vettä, ja tehtiin vielä yksi onnistunut loppupätkä.

Miinan kanssa tokoillen

Oli kuuma päivä, ja treeni sen mukainen. Otin ryhmää odotellessa pienen pätkän seuraamista, odotin, että koira rauhoittui ja meni hyvin.

Tehtiin bh-tyyliin paikkamakuu. Miina oli käynyt uimassa, turkki oli auki -> ötököitä iholle -> koira kierii selällään maassa, mutta aina kun mie katsoin, niin makasi nätisti. Myöhemmin treenejä katsellut ihminen asiasta huomautti. Vähän nauratti.

Opettelin itse täysikäännöstä, ja alkoi luonnistua vähän paremmin, koirankin kanssa sujui.
Tehtiin seuraamista, ja tarkkuustreenit ja kuuma ilma auttoivat koiran vireeseen eikä mun tarvinnut tuijottaa sitä, että sain kauniin seuraamisen. Tehtiin pari pk-puolen luoksetuloa valmistelevineen, ja toka oli aivan mahtava.

Treeneissä sattui hauska kohtaaminen, kun minua tuli kohteliaasti puhuttelemaan englanniksi sellainen vanhempi mies. Hän kertoi olevansa Australiasta, ja omistavansa "blue heelerin" ja huomasi mun red heelerin tieltä ja halusi tulla tervehtimään.

Ikinä ei missään törmää karjistenomistajiin, saati Australialaisiin karjisihmisiin. Muutama sananen vaihdettiin, ja Miina sai kehuja ja rapsuja.

Malla kävi tänään uimassa Karsikon rannassa, mutta muuten pidettiin lepopäivä.

Haettiin taas.

Oli tarkoitus tänään haukuttaa Mallaa hakutreeneissä, mutta pitkä odottelu, varastettu maksamakkara ja kuuma ilma oli liikaa, niin "mie oon niin kiltti" ei sitten haukkunut. Haukun houkuttelusta tuntui ottavan vähän painetta, kun ei ymmärtänyt mitä vieraat siltä tahtoivat. Tehdään nyt niin, että siirretään haukku metsään vasta kun haukku on kotona varma. Aion nyt vaatia aina ennen ruokaa haukkua, vihjesanalla tai ilman.

Otettiin kaksi melkeinkuin-umpipiiloa. Tuuli aika kivasti keskilinjaan nähden oikealta, eka ukko etukulmassa pahvilaatikossa, jonka päällä maastoverkko. Vähän näkyi vieraiden paine siinä, ettei ollut hirveän nopea. Kuitenkin heti oli nenä auki ja ukko löytyi hienosti ja muuten siis tosi hyvä - ainut asia, ettei lähtenyt niin nopeasti ukolle kuin yleensä.

Toinen ukko oli toisessa etukulmassa, puulaatikossa, jonka yksi sivu vähän raollaan. Mallaa ennen kaikilla koirilla isoja vaikeuksia tämän kanssa, joten sanoin jo, että ei tehdä, mutta saivat sitten puhuttua ympäri. Tuuli meidän takaa, joten koira ei saanut hajua, vaikka yritti. Pidin kättä Mallan selällä, ja tunsin selvästi, että halua mennä oli, joten lähetin kuitenkin. Ja sinne se irtosi kunnes sai ihan laatikon lähellä hajun. Voi että, miten olen tyytyväinen. Ei edes hytykät haitanneet, ja hymy oli ainakin näin leveä.
^____________________^

Iltaruokaa neiti ei sitten saanut ennen kuin sain haukahduksen. Pohdittiin treeneissä sitä, että onko Malla loppupeleissä niin kiltti, ettei siitä ole haukkumaan ihmistä, se vaatii kuitenkin vähän sellaista röyhkeyttä, ja aggreakin.
Tämähän on syy, minkä takia aluksi rullaa ajattelin Mallalle. Kuitenkin Mallasta löytyy röyhkeyttä kun löytyy motivaatiotakin, ja luonnetestikin kertoi, että kyllä sillä on rohkeutta ja pokkaa vastustaa ihmistä. Sehän on tuttuja ihmisiä kohtaan aika ronski, ja vähän sellainen kiero - tunkee syliin tosi hanakasti ja jos sitä rupeaa tunkemaan pois, niin saattaa näkätä nenästä, ja näen sen vähän sellaisena pomottavana eleenä - se ei koskaan näykkää jos sitä ei työnnä pois. Katsotaan jos tästä röyhkeydestä saataisi osa siirrettyä hakumetsään.  Lisäksi huomasin, että kun olen haukuttanut, ja pyydän vaikka seuraamaan, on koira paljon kiihkeämpi, ja sitä kiihkeyttä tuo otus tarvitsisi melkein joka lajiin, joten ihan hevillä en tästä ajatuksesta taida luopua.

Kuvia rauniotreeneistä alá Aija

"Hmm, jossain täällä se ukko on!"



"Ette ikinä usko kenet täältä löysin ja mitä sillä oli mulle!"



"Onni on löytää ukko ja kieriskellä sammalella"



"Mennään ettiin lisää!"



"Juu, olemme päätyneet lopputulokseen, että siellä, siellä se ukko on!"



"Melkeen kuin ihan oikea palveluskoira!"

Raunioradalla hakutreeninpoikasta

Otettiin vain kaksi ukkoa, ensimmäinen kaaren alla lavan takana, lähetin koiran n. 40 metristä, Malla kierteli aluetta hyvin, nenä auki, mutta ei heti saanut hajua, sitten kun sai niin reippaasti ukolle.

Toinen ukko oli roskiksessa, kansi auki, nyt koira sai suoraan hajun, mutta harhautui matkalla, ja hävisi näkyvistä, jolloin kuvittelin, että se oli jo ukolla, mutta eipä tuo mun ryntäilystä häiriytynyt, ei edes katsonut, ja meni ukon luokse.

Voi kun olisikin mahdollista treenata raunioita enemmänkin, olen aina ajatellut, että siinä olisi varmasti Mallalle ominaisin laji, ja nyt kun käytiin oikeasti kokeilemassa, niin käsitys vaan vahvistui. Mallan luontainen tapa etsiä olisi varmaankin aika otollinen raunioita varten, se irtoaa kauaskin, ja etsii hajua järjestelmällisesti, kiipeää rohkeasti, ja tutkii kaikkia telineitä rohkeasti, on tarpeeksi kevyt ja ketterä, mutta voimaa kavuta on.

Treenien jälkeen käytiin vielä tarkastamassa raunioalueen korkea torni, jonne vei jyrkät portaat ja n. puomin levyinen "silta", jota pitkin laitoin Mallan menemään Aijan luo. Kyllä Malla on ihq. Huomasi, että sitä jännitti olla useita metrejä mun yläpuolella, mutta ei mitään merkkejä, että se haluaisi pysähtyä - se vaan painoi painopisteen alemmas ja kiipesi määrätietoisesti ylöspäin. Tasolle päästyään rentoutui heti, tutki paikat itse ja kylmänrauhallisesti tuli itse ne sikajyrkät portaat alas. Jotain tavattoman liikuttavaa tossa tomerassa huimapäässä on.

Agilityä pariinkin otteeseen

Oltiin JOA:n järjestämässä mölliagilityssä tiistaina, vettä tuli kuin saavista kaataen, joten mun näkyvyys oli perin huono, ja koiralla vähän liikaa intoa juoksutauon jälkeen päästä liitämään.

Ensimmäiseltä radalta HYL



Jep-jep, A-este koitui meidän kohtaloksi, mutta! Loppurata olikin sitten hieno nolla, ei yhtään virhettä vaikka toi 9-10-11 -sarja oli aika hankala.

Toinen rata oli myös HYL. Ja rata oli meidän tasoon nähden aivan liian vaikea.



Rataan olin melko tyytyväinen, sillä hylky tuli vasta (jälleen) A-esteellä 13. Olin saanut hyvin blokattua ekalla kierroksella a:n kun saatiin (hyvin!) lutvittua tuo 9-10-11-12 hässäkkä, niin Malla lähti etenemään suoraan A:lle, olin varma, että nyt menee nappiin ja sitten sanoin, kiipeä. Malla kääntyy muhun päin kysymään että häh ja meni putkeen. Ja kun tuli pois, niin meni vielä toisen ja kolmannen kerran kuin paraskin teletappi.

Malla teki tosi ruman keinun, joten otin sen uudelleen, ja kepit sujuivat molemmilla kerroilla hyvin. Olin tyytyväinen. Vieras kenttä ja vieras häiriö, eka kerta kentällä sateessa ja tauko päällä, niin olen tosi tyytyväinen.

Eilen olin sitten vetämässä Aijalle ja äitille koirineen agia. Kehittelin vähän eteenpäin sitä taannoista JATin möllirataa. Aluksi olin ajatellut tehdä vain sen, ja olisi oikeastaan kannattanutkin, sillä radasta tuli yllättävän rankka. Tehtiin rata kahdesti, sitten tauko, ja kun oli Mallan vuoro, niin neiti oli aika väsähtänyt, tsemppasin radan läpi, mutta koirasta kyllä näkyi, että on tällä viikolla touhuttu tosi paljon + että varmasti hoidossa oleminen väsyttää. Keskiviikko oli vapaapäivä, mutta ajattelin, että lauantain ja sunnuntain saa levätä, hieron sen tänään vielä läpi.

Mutta, rata oli seuraavanlainen:


Mulla oli noiden kolmen ekan esteen suorittaminen vähän hakusessa. Mutta kun siitä päästiin ohi, niin pari kauneusvirhettä ekalla radalla, lähetin Mallan pussin ohi yms. Toinen kerta oli aivan loistava, minä paransin ja koira teki aivan mahdottoman hyvin. Siitä en ole varma, oliko nollarata, mutta lähellä ainakin. A:n alastulokontakti oli aivan törkeän hyvä. Oli aivan mahtavaa päästä pitkästä aikaa tekemään kunnolla ja koira oli ensimmäisellä kierroksilla niin täysillä mukana, että se oli melkoisen liikuttavaa.

Tänään olisi rauniotreenit, mutta koira on vähän väsyneen oloinen. Tehdään varmaan vaan kaksi ukkoa, ja sitten Malla pääsee viikonloppulomalle.

Hakumetsällä

Mallan kanssa, mäntymetsää, hakualueen molemmin puolin notkoa, tuuli kiersi vähän ympäriinsä.

Ensimmäinen ukko oli ihan karsea. Koiralla ei nenä auki, se kiinnitti johonkin huomiota ja lähetin. No ei sillä mitään hajua ollut, niin teki sitten reippaan kunniakierroksen pitkin hakualuetta ja kävi pasella. Kolmannella lähetyksellä se saikin hajun ja haki ukon hyvin.

Toinen ukko parempi, mäennyppylän takana vastatuuleen. Koiran nenä oli auki jo vähän paremmin, lähti hyvin, puolessavälin kadotti hajun, sitten löysi sen taas, ja suoraan ukolle.

Kolmas oli tosi hyvä, koira alkoi ottaa heti hajua ja yhtään empimättä suoraan ukolle.

Tehtiin myös ennen treeniä pari haukkuharjotusta. Kaksi haukkua peräkkäin sain siltä. Siitä se lähtee.

Ei olla tehty esineruutua, joten kun muut teki sitä, niin opetin Mallan noutamaan erilaisia esineitä. Sujui kohtuullisesti, mutta vähän liian pitkään toistoa.

Tehtiin myös pari tokoliikettä, ja elukalla oli mukavaa. Kaukokäskyistähän voi tehdä kivemman, kun aina maahan-käskyllä kierähtää ympäri ja vasta sitten jää makaamaan. Olisin saanut sen rullailemaan todennäköisesti sivusuuntaan aika pitkän matkan.

Tänään olisi sitten epikset, ja eka kerta agikentällä juoksujen jälkeen. Odotan innolla.

Toko-sm 7.6

Tuomareina Hagström ja Kinnunen
Avoin luokka
Cossak's Ninna-Mincka

Paikkamakuu 10 (x3) = 30
Seuraaminen 7 (x2) = 14
Liikkeestä maahanmeno 9 (x2) = 18
Luoksetulo 5 (x3) = 15
Liikkeestä seisominen 10 (x2) = 20
Nouto 0 (x2) = 0
Kaukokäskyt 9 (x3) = 27
Estehyppy 0 (x2) = 0
Kokonaisvaikutus 8 (x1) = 8

III-tulos, 132 p.

Näinhän siinä käy kun menee keskeneräisen koiran kanssa kokeeseen. :)

Treenit ennen koetta.

Ihan perseestä. Koira perseili, raivostuin, kaikki meni perseelleen, sain jotenkin koiran kasaan ja noutoja onnistumaan, seuraavassa liikkeessä ihan sama helvetin sekoilu jatkuu. Mulla meni ihan hermo, ja niin meni koirallakin. 

Tokoa Jyväskylässä

Eilen käytiin Hannan ja Minjan kanssa tekemässä treeni.

Seuraaminen: jaa-a, ihan ok, mutta loppua kohti kierrokset katossa ja edistäminen paheni.

Noudon kanssa tein valeheittoja, pyysin koiran aina uudestaan sivulle jos meinasi lähteä. Ei hakenut kapulaa ekalla kerralla kun annoin luvan. Noh, vaihdoin paikkaa, tsemppasin, perse pysyi maassa eikä tietoakaan varastamisesta, ja hyvät kaksi noutoa.

Kaukot ok, yksi istumaannousu meni plörinäksi.

Paikkamakuu: tosi hyvä ja varma, täysi aika.

Tänään otin matkan varrella tokoa kun käytiin saattelemassa serkku pääsykokeisiin.

Hyppy: tosi hyviä, toki este ei ollut perinteinen.

Seuraaminen: vähän löysää. Järkytys.

Luoksetulo: ensimmäisellä kerralla ei pysähtynyt, hidasti vauhtia ja jolkotteli vaan, toka kerta, pysähtyi hyvin, kolmas, ennakoi, joten otin vaan sitten normaalin luoksetulon, ja neljäs oli kaikilta osiltaan nappi, ja ensimmäinen kokonainen liike ikuisuuksiin.

Maahanmeno ja seisominen hyviä. Kaukot hyvät.