lauantai 28. kesäkuuta 2008

Järvenpään näyttely 29.6.2008


Tuomari: Diana Fenton, Australia

Malla
"Head size good but ears set a little too wide. Upper arm could be longer. Body propotions and rear angulations are good. A good tail. Her feet could be tighter. Her coat colour and texture is correct. Her movement was adequate. "
AVO-EH, AVK4

Upean päivästä teki Miinan lapsenlapsen Rubin (Lebensberuf Rubin Raritas) mahtava RYP-1 sijoitus.
Onnittelut Helille Rubin hienosta menestyksestä!


perjantai 27. kesäkuuta 2008

Karjakoirien erikoisnäyttely Lappeenranta 29.6.2008



Tuomari: Camilla Allnut

Malla
"Nice size. Excellent weight. Very good head. Well handled.
 Tailcarriage today is a little too high. Very nice, balanced bitch"
AVO-ERI, AVK4

Miina
"Coat perfect. Goog bone. Mouth is wonderful for her age (10,5 yrs).
I would have loved to see her when she was younger.
A credit to the owner!"
VET-ERI, VEK1, PN3, SERT, VSP-VETERAANI

Lisäksi Miina palkittiin parhaan punaisen nartun kiertopalkinnolla,
ja Miina ja Malla tulivat toiseksi parikilpailussa.


keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Agikentällä taasen


Tarkoitus oli tehdä lyhyt, ja koiralle hauska rata.



Mallalla oli niiin kivaa. Keppejä se ei ole IKINÄ tehnyt tolla tavalla, joka kepinvälissä se piti sellaista puolimurinaääntä kun oli NIIIIIN mukavaa. Koettaa siinä sitten pitää pokkaa kun toinen hörhöttää vieressä.

Niin hienosti kun radan suunnittelinkin, niin en sitten tajunnut miettiä kun yhden tavan ohjata tuon lopun, ja joo, en saanut Mallaa oikein irtoamaan pituudelle kun kuljetin sen tuolta a:n puolelta. Pitää tehdä joku treeni samantapaisella lopulla, ja tehdä valssi putken jälkeen, niin josko helpottaisi. Osasyynä kyllä voi pitää sitä, että mulla oli niin kipeät jalat, etten vaan yksinkertaisesti kyennyt juoksemaan mitenkään vakuuttavasti.

Nyt kun on joutunut noita harjoituksia miettimään ja ratoja rakentelemaan, niin tuntuu että laji aukenee taas hiukka verran enemmän.




torstai 19. kesäkuuta 2008

Mallan agia


 

Tehtiin pitkästä aikaa keppejä "hankalalta" puolelta, ja ilmeisesti kun ei odota mitään, niin kaikki napsahtaakin kohdilleen. Aivan mahtavat kepit, aivan mahtavat.
Vieras rengas ei meinannut löytyä ihan helpolla, mutta mun oma vika, kun en itse keskittynyt. Kuvassa rengas muuten väärinpäin.

Kolmen hypyn suora sujui, mutta putkeen piti aika voimakkaasti saatella. Pitää nyt ruveta tekemään putkesta taas superkiva, selvästi neiti vähän kyllästynyt siihen.

Yksi kommellus kävi, kenttä oli käyty mylläämässä ja tuotu uutta hiekkaa, joten pohja oli pehmeä, Mallalla lähti jalka alta kun se oli hyppäämässä ekaa aitaa, se tuli rimojen kanssa turvalleen, minä en kuullut mitään, niin en katsonut, kun vasta siinä vaiheessa kun se rysäyttää toistenkin rimojen läpi.

Mallalla oli koko naama hiekassa, ja se syleskeli sitä, mutta eihän se voinut vaan olla yrittämättä seuraavia hyppyjä. Putsailin naaman ja annoin vettä, ja tehtiin vielä yksi onnistunut loppupätkä.


tiistai 17. kesäkuuta 2008

Miinan kanssa tokoillen


Oli kuuma päivä, ja treeni sen mukainen. Otin ryhmää odotellessa pienen pätkän seuraamista, odotin, että koira rauhoittui ja meni hyvin.

Tehtiin bh-tyyliin paikkamakuu. Miina oli käynyt uimassa, turkki oli auki -> ötököitä iholle -> koira kierii selällään maassa, mutta aina kun mie katsoin, niin makasi nätisti. Myöhemmin treenejä katsellut ihminen asiasta huomautti. Vähän nauratti.

Opettelin itse täysikäännöstä, ja alkoi luonnistua vähän paremmin, koirankin kanssa sujui.
Tehtiin seuraamista, ja tarkkuustreenit ja kuuma ilma auttoivat koiran vireeseen eikä mun tarvinnut tuijottaa sitä, että sain kauniin seuraamisen. Tehtiin pari pk-puolen luoksetuloa valmistelevineen, ja toka oli aivan mahtava.

Treeneissä sattui hauska kohtaaminen, kun minua tuli kohteliaasti puhuttelemaan englanniksi sellainen vanhempi mies. Hän kertoi olevansa Australiasta, ja omistavansa "blue heelerin" ja huomasi mun red heelerin tieltä ja halusi tulla tervehtimään.

Ikinä ei missään törmää karjistenomistajiin, saati Australialaisiin karjisihmisiin. Muutama sananen vaihdettiin, ja Miina sai kehuja ja rapsuja.

Malla kävi tänään uimassa Karsikon rannassa, mutta muuten pidettiin lepopäivä.


maanantai 16. kesäkuuta 2008

Haettiin taas.


Oli tarkoitus tänään haukuttaa Mallaa hakutreeneissä, mutta pitkä odottelu, varastettu maksamakkara ja kuuma ilma oli liikaa, niin "mie oon niin kiltti" ei sitten haukkunut. Haukun houkuttelusta tuntui ottavan vähän painetta, kun ei ymmärtänyt mitä vieraat siltä tahtoivat. Tehdään nyt niin, että siirretään haukku metsään vasta kun haukku on kotona varma. Aion nyt vaatia aina ennen ruokaa haukkua, vihjesanalla tai ilman.

Otettiin kaksi melkeinkuin-umpipiiloa. Tuuli aika kivasti keskilinjaan nähden oikealta, eka ukko etukulmassa pahvilaatikossa, jonka päällä maastoverkko. Vähän näkyi vieraiden paine siinä, ettei ollut hirveän nopea. Kuitenkin heti oli nenä auki ja ukko löytyi hienosti ja muuten siis tosi hyvä - ainut asia, ettei lähtenyt niin nopeasti ukolle kuin yleensä.

Toinen ukko oli toisessa etukulmassa, puulaatikossa, jonka yksi sivu vähän raollaan. Mallaa ennen kaikilla koirilla isoja vaikeuksia tämän kanssa, joten sanoin jo, että ei tehdä, mutta saivat sitten puhuttua ympäri. Tuuli meidän takaa, joten koira ei saanut hajua, vaikka yritti. Pidin kättä Mallan selällä, ja tunsin selvästi, että halua mennä oli, joten lähetin kuitenkin. Ja sinne se irtosi kunnes sai ihan laatikon lähellä hajun. Voi että, miten olen tyytyväinen. Ei edes hytykät haitanneet, ja hymy oli ainakin näin leveä.
^____________________^

Iltaruokaa neiti ei sitten saanut ennen kuin sain haukahduksen. Pohdittiin treeneissä sitä, että onko Malla loppupeleissä niin kiltti, ettei siitä ole haukkumaan ihmistä, se vaatii kuitenkin vähän sellaista röyhkeyttä, ja aggreakin.
Tämähän on syy, minkä takia aluksi rullaa ajattelin Mallalle. Kuitenkin Mallasta löytyy röyhkeyttä kun löytyy motivaatiotakin, ja luonnetestikin kertoi, että kyllä sillä on rohkeutta ja pokkaa vastustaa ihmistä. Sehän on tuttuja ihmisiä kohtaan aika ronski, ja vähän sellainen kiero - tunkee syliin tosi hanakasti ja jos sitä rupeaa tunkemaan pois, niin saattaa näkätä nenästä, ja näen sen vähän sellaisena pomottavana eleenä - se ei koskaan näykkää jos sitä ei työnnä pois. Katsotaan jos tästä röyhkeydestä saataisi osa siirrettyä hakumetsään.  Lisäksi huomasin, että kun olen haukuttanut, ja pyydän vaikka seuraamaan, on koira paljon kiihkeämpi, ja sitä kiihkeyttä tuo otus tarvitsisi melkein joka lajiin, joten ihan hevillä en tästä ajatuksesta taida luopua.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Kuvia rauniotreeneistä alá Aija





"Hmm, jossain täällä se ukko on!"



"Ette ikinä usko kenet täältä löysin ja mitä sillä oli mulle!"



"Onni on löytää ukko ja kieriskellä sammalella"



"Mennään ettiin lisää!"



"Juu, olemme päätyneet lopputulokseen, että siellä, siellä se ukko on!"



"Melkeen kuin ihan oikea palveluskoira!"