Agirotumestaruudet on unohtuneet kokonaan kirjata!

Eli 22.8 oltiin karjisten agirotumestaruuksista kisailemassa Vääksyssä. Kaksi rataa, joista toinen rata oli mestaruusrata:

Ensimmäiseltä radalta 15 vp, reilusti alitettu aika, ja sijoitus 3.

 

Toiselta radalta HYL

TK1 BH Cossak's Wynne-Vaughan, tokon rotumestari vuosimallia 2009

Perjantaina karjisleiri alkoi Hauhossa karjisten rotumestaruuskokeella. Kokeeseen osallistui kahdeksan karjakoiraa. Tuomarina toimi Ala-Nikkola:

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen hihnassa 10
Seuraaminen taluttimetta 9
Liikkeestä maahanmeno 8
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 189 pistettä, KP, luokkavoitto TK1 ja rotumestaruus!

Olen pienestä akasta ylpeä. (Ja kattelen jo avoimen kokeita)

Voittajan on helppo hymyillä

 

VIDEO KOKEESTA:
http://www.youtube.com/watch?v=-LBuosiLStc

Mikkeli KV 25.7.09

Noniin, Mikkelissä oltiin kaatosateessa, ja ihan täysin unohtunut arvostelut kirjoittaa.

Tuomari: Monika Blaha, Itävalta

Seela

"8,5 months. Good size and type. Good substance. Nice head. Scissor bite. Strong neck and chest. Well angulated, good bones. Moves nicely."

PEK-1, KP, ROP-PENTU

Malla

"Good size and substance. The head should be better. Scissor bite, good pigment. Neck long enough. Deep and wide chest. Front angulation should be better. When she moves, the elbows should be closer. Soft in the pastern. "

AVO-EH, AVK1

Siinä oli sitten Seelan viimeinen pentunäyttely, ja innolla odotellaan mitä "aikuisten luokat" tuovat tullessaan. Tässä Aijan ottamat kuvat "rumiluksista":

Seela 8,5 kk

Malla 3,5 v

Tuomarikartanon pentunäyttely 19.7.2009

Tuomari: Markku Mähönen

Seela

"Oikeat mittasuhteet ja ääriviivat. Vahva pää. Hyväsukupuolileimaus (:D). Hyvä kaula ja rungon volyymi. Hyvä etuosa. Keskivahvat takakulmaukset. Hyvärytminen liike, mutta taka-askel saa vielä pidentyä. Miellyttävä käytös, tasapainoinen kokonaisuus."

PEK1, KP, ROP-PENTU

Toko SM 2009

Oltiin eilen pitkä päivä Tampereella joukkue-SM -kisojen merkeissä. Karjisjoukkueessa oli Mallan ja minun lisäkseni mukana Leena ja Elsa, Päivi ja Vanni, Teija ja Ruuti sekä Heli ja Terra.

Arpaonni suosi mua ja Mallaa, oltiin päivän toisiksi viimeinen koirakko ennen varakoiria, ja aika poikki oltiin kun päästiin sellaisen kevyen kahdeksan tunnin odottelun jälkeen suorittamaan. Kyllä sitä kaikkea hullua tulee koiraharrastuksen nimissä tehtyä!

• Luoksepäästävyys 10 (kehä I)


• Paikkamakuu 10 (kehä I)

Malla meni suoraan lonkalle, mutta ei vaihtanut asentoa. Tarvitsi toisen käskyn sivullenousuun, mutta tuomari ei kuullut.

• Seuraaminen hihnassa 9 (kehä II)


• Seuraaminen vapaana 8 (kehä III)


• Liikkeestä maahanmeno 9 (kehä II)


• Luoksetulo 8 (kehä III)

Tämä oli Mallalle paha, heti kehänauhan vieressä mun takana oli koiria, Malla epäröi tulla luokse.

• Liikkeestä seisominen 0 (kehä III)

Tämä oli päivän viimeinen liike, ja joko Malla ei kuullut tai ei kyennyt vaan muuten pysähtymään. Oltiin edelleen kehänauhan vieressä.

• Estehyppy 9 (kehä II)

JEEE!

• Kokonaisvaikutus: 8,5 (10, 9, 7)

Yhteensä 158,5 p, II-tulos

Eli harmittavan vähästä se ykkönen jäi kiinni, mutta täytyy sanoa, että olen tosi iloinen että Malla kykeni tuolla ylipäätänsä tekemään. Meille vähän liian vaikeat puitteet, ja kehissä ei hirveästi suoritusrauhaa ollut - pienet kehät, ihmiset kulkevat aivan kehänauhojen vieressä koirineen ja liikkuri käskytti seuraamiset aivan kehänauhaan kiinni.

Kuitenkin, tosi mukava päivä ja karjisjoukkue kantoi lippunsa (ja koirat häntänsä) korkealla cowboyteemaan pukeutuneena. Kehien jälkeen ei voinut kun kiittää koiraa.

Kuka olisi ikinä, IKINÄ uskonut, että Malla koskaan pystyisi tuollaisessa paikassa tekemään ylipäätään mitään?

 

Lisää Niinan ottamia kuvia karjisjoukkueesta löytyy täältä:

http://picasaweb.google.fi/cattleparks/SmToko2009#

 

ISO KIITOS kaikille mukavasta päivästä!

Seelan piti lähteä meille maskotiksi, mutta aloitti ensimmäiset juoksunsa viikonvaihteessa, joten jäi sitten Ellin ja Aijan hellään huomaan.

Pietarsaari 5.7.2009

Seelan ensimmäinen näyttely.
Tuomarina Jadranka Mijatovic, Kroatia

Seela

"7 months old puppy bitch. Good type, size & bones. Very nice type of head. Good shape of eyes. Good expression. Medium lenght of neck. Good angulated in front, could have better topline and angulated in back."

PEK1, KP, ROP-PENTU

Malla

"3 years old bitch of good size and bone. Strong head parallel in lines, could have more kelpie expression. Strong neck, good angulation in front, could be better in behind. Nicely presented. "

AVO-ERI, AVK1, PN2, SERT

 

JEEEEEEEEEEEEE!

Varkaus 28.6

Vietettiin kohtuullisen rankka päivä Varkaudessa agilitykisojen merkeissä eilen. Herätys klo 5, ja kotiin päästiin kymmenen jälkeen. Mentiin yhtämatkaa ystäväni Tarjan & co:n kanssa.

Ilma oli ihan tosi kuuma, asteita 27, ja vaikka vettä oli mukana kauheasti (ja avaruuspeitto, just in case) niin ei paljoa hymyilyttänyt. Onneksi Malla kestää kuumuutta hyvin, ja se on fyysisesti tosi hyvässä kunnossa, ja jaksoi kaikki kolme rataa ja pitkän päivän tosi hyvin. Mitä nyt ensimmäisenä kisapaikalle päästyä sen piti vetää Varkauden eksoottista heinää turpaansa sen verran, että oksu tuli. Illalla 2-luokkien aikana Mallan piti ruveta kiukkuilemaan muille koirille kisapaikalla, että siinä väsymys näkyi. Seelakin jaksoi pitkän päivän hyvin, vaikka vilinää oli, ja ukkosen jylinääkin päästiin kuulemaan. Valitettavasti ei saatu kun aivan minimaalinen pikkusade oloa helpottamaan ja sen jälkeen ilma muuttui vielä painostavammaksi...

Kaikenkaikkiaan tehtiin KAIKKI meidän tyyppivirheet. Ja eri tyyppivirheet eri radoilla.

Eka rata oli periaatteessa 2. rata (josta video) käänteisenä. Pussilta kepeillemeno oli radan hankalin kohta. Jännitin vaihteeksi taas ihan sikana, ja hentoisella äänellä yritin jotain huudella koiralle. Kisalapussa (jonka uskalsin vasta nyt lukea) sanotaan: 2xrimaa alas, kielto kepeiltä, kielto pituudelta, virhe puomilla ja muurilla. Kuulostaa oikeasti paremmalta kun oli, tosiasiassa ryminä kävi, enkä edes halunnut katsoa, että miten kauheasti. Ei kuitenkaan tultu siivekkeet kaulassa maaliin, ja yliaikaa 3,26 sekuntia. Jipii, meidän eka tulos. Jos ei muuta, niin ohjaaja heräsi radan jälkeen. Videota ei tästä radasta ole teknisien ongelmien vuoksi (seliseli!).

Tokalle radalle lähdin tavoitteena, että nyt ei kuulu ryminää kun mun suusta jos meinaa mennä mahdottomaksi, ja hups, ratahan sujui! 5 virhepistettä A:n alastulosta, mikä ei ole kovin yllättävää ja voihan kökkis mun viimeisen riman syndrooman kanssa! Siinä ja siinä oli, ettei kepeillemenoa laskettu kielloksi, ei ollut hirveän hieno ja tuhrasi aikaa. Siitä huolimatta ihanneaika (48 sek) alittui melkein kahdeksalla sekuntilla (-7,48). Oli tosi mahtava tunne maalissa, kun itse pystyin pitämään pään kasassa koko radan ajan, ja antaa koiralle luvan mennä. Ja ylipäätään hämmentävää, että kun en ole ajatellut, että meillä mitään teoreettisia mahdollisuuksiakaan olisi nollaan, niin ei toi nyt niin kaukaa sitä hiponut.

VIDEO

Kolmannelle radalle lähdettiin sitten ilman mitään tavoitteita, olin varma, etten jaksa juosta enää yhtään, ja edellisen radan jälkeen olin ihan valmis lähtemään kotiin, kun oli niin hyvä mieli, että pakka pysyi kasassa. Kruunattiin päivä kuitenkin toisella samanlaisella. :) Virheet taas tyypillisiä - itse kiirehdin peräkulman hypyillä, ja rimat alas, se minne olin kiirehtimässä, eli kepeille, ei silti onnistunut, ja kielto kepeiltä. Tällä radalla oli kaksi muutakin selvää "virhettä" meinasin unohtaa pussin jälkeen tulevan hypyn, onneksi se oli hollilla ja suoritettiin se kuitenkin. Putkessa unohdin antaa ääntä, tai sanoin liian hiljaa (en muista) ja Malla lähti kääntymään kuulevan korvan puolelle. Näitä ei ole tullut vähään aikaan, ja luulen, että tossa ehkä se väsymys koirassa näkyi, mutta hyvä muistutus siitä, että pitää edelleen ottaa asia huomioon. Kuitenkin, musta tämä viimeinen rata tuntui parhaalta, koska tässä annoin koiralle eniten lupaa mennä ja suorittaa, ja se meni. Ihanneaika oli taas sen 48, ja ihanneaika alittui - 6,70. Radan vikalla putkella muistan kannustaneeni koiraa tyyliin jotenkin "tule ihana reipas likka", ja radan jälkeinen WUHUUU -huuto kiteytti aika hyvin koko päivän.

VIDEO

Ei me vielä missään tapauksessa olla valmiita kakkosiin, mutta näköjään suunta kuitenkin oikea, treeniä, treeniä, treeniä. Jännittämiseen selvästi helpotti ne möllicupin möllikisat, koska vaan eka rata meni reisille mun sekoilun takia. Päällimmäiseksi jäi vaan ihan törkeän hyvä mieli, Malla on ihana, ja saanhan mä sitä ohjattuakin!

Nata ja Tarja saivat viimeiseltä 2-luokan radalta luokkavoitto 5:n kahden hyvän hylyn jälkeen, joten oikein hyvillä mielin Hesburgerin kautta ja aivot tyhjää lyöden ajeltiin 12 tunnin Varkausrupeaman Jyväskylään Oomphia kuunnellen. Uni maittoi sekä koirille että omistajalle.

Radalta ei ole kuvia, mutta tässä koirien kisafiiliksiä.

Sievä Nata tarkkailee rataa:

Suojaa paahtavalta auringolta haettiin sateenvarjosta:

Seelalla on missä vaan hyvä mieli kunhan on jotain mitä syödä:

Luuralla riitti virtaa kaahottaa motskun perässä:

Kiitos Tarja ja tytöt (ja muut tutut!) kivasta päivästä. Ei oteta ihan heti uudestaan kuitenkaan.

Tänään tuli Pietarsaaren lappuset, Seelan eka näyttely lähestyy kovaa vauhtia. Saa nähdä, jaksetaanko sen kummemmin lenkkeillä tänään, musta tuntuu, että olen ihan yhtä väsynyt kun ennen 12 tunnin yöunia, mietinnässä on, että käytäisiin vähän uimassa. Meidän läheinen tuomiojärvi on tosi matala, ja viime viikolla tajusin crocsien uuden ulottuvuuden, kun käveltiin pitkän matkaa rantaviivaa pitkin reisiä myöten järvessä. Molemmat likat nauttivat tosi paljon uimisesta, ja näillä helteillä toi järvi tuntuu ainoalta inhimilliseltä lenkkeilypaikalta.