keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Eläinlääkärikäynti


Vapisevin käsin kiikutin tänään koiran ja pissapurkin Läissyn kyyditsemänä eläinklinikka Otsoon.
Virtsanäyte tutkittiin, verta ja tulehdusarvot koholla, mahaa tunnusteltiin ja sieltä löydettiin möykky, joka ultrattiin virtsakiviepäilynä. Ultrassa ei virtsakiviä mutta jotain muutoksia, joten siirryttiin sitten vielä röntgenhuoneeseen jossa sitten otettiin sisäelimistä tarkemmin kuvia.

Kyllä säikäytti kun kyljen kohdalla puolikkaan nyrkin kokoinen valkoinen selvärajainen löydös. Eläinlääkäri meni vakavaksi ja menin minäkin. Otettiin lisäkuvia että saataisi paikannettua möykky tarkalleen, ja onneksi olikin hyviä uutisia. Eilinen rustoluu se siellä köllötti mahalaukussa onnellisena.

Noh, se omituisuus minkä eläinlääkäri löysi on paksusuolessa. Mitään selviä muutoksia siellä ei ole (eli selkeärajaista kasvainta), mutta jotakin kuitenkin. Hoidetaan nyt koiralta tuo tosi äkäinen virtsis pois ja kontrollikäynnillä sitten tarkistetaan palautuvatko arvot normaaleiksi. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että tuo suolimuutos ei ole syynä näihin oireisiin.

Kahden kuukauden sisään Miinalta on pudonnut painoa melkein 1,5 kiloa, vaikka koira on näyttänyt tosi turvonneelta, että on se ihan selvästi ollut kipeänä. Mutta kun on niin junttura että ei näytä että on kipeä, elämä on ihanaa, lenkillä revitellään ja metsästetään ateriaksi sammakoita (yöks) ja tokoilu on maailman parasta.

Nyt vaan katotaan miten lääkkeet lähtee puremaan, ja antaa mummon rauhassa toipua ennen kuin mietitään mitään kokeita. Iso kivi vierähti kuitenkin sydämeltä kun mitään akuuttia ja hengenvaarallista ei löytynyt. Noissa sisäelinkuvissa näkyi hyvin myös mummokoiran selän tila, ja selkä oli siisti ja terve. Ei mikään suuri ylläri kun ei tuossa mummokoirassa ole mitään jäykkyyksiä tai muita oireita ollut sen jälkeen kun toipui siitä viime talven rajusta kaatumisesta.

Miina oli eläinlääkärillä kuin kotonaan. Otti aamutirsat vuoroa odotellessa, tyynesti antoi kopeloida vatsan, ajella karvat, ultrata ja pitää eri asennoissa kun röntgenkuvia otettiin, joten rauhoitusta ei tarvittu. Miina sai eläinlääkäriltä kehuja miten tyynesti se suhtautuu kaikkiin epämielyttäviinkin hoitotoimenpiteisiin.

***

Tänään tuli postissa ilmoitus valionarvokunniakirjasta. Ei olisi just nyt kauheasti ylimääräistä kun tuo lekurireissu söi vuokrarahat aika sievästi.

Malla on nyt sitten maksettu Iisalmeen, ja mua jännittää jo nyt niin paljon että pitää koko ajan ravata vessassa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti