Agilityasiaa ja varvasvammoja (taas!) ja lampaankakkaa

Agilitytäytteinen päivitys tulossa.

Ensinnäkin, Seelan kanssa osallistuttiin Keski-Suomen piirinmestaruuskisoihin Jari Helinin radoilla. Ekalta radalta ihmeellisiä rimanräiskimisiä. B - ja C -rata olivat Piirariratoja. Ja oikeastaan taisteltiin piirinmestaruudesta aika mukavastikin vielä B-radan jälkeen joka oli sikarumasta keinusta huolimatta nolla ja sija 5. Ja neljäs SM-nolla vuotta 2015 varten...

Hyppäri sujui ennakko-odotuksista poiketen kuin unelma... kunnes. Takanurkan takaakiertoon hyllytti niin moni ennen meitä, me ja moni meidän jälkeen. Tyhmätyhmätyhmä ohjaaja ja väärin linjattu koira ja se siitä piirinmestaruuskamppailusta. Sairaan hyvä rata muuten.

Ylipäätään koira kulkee nyt niin kivasti PAITSI ne perkeleen kontaktit.
Tänään treeneissä oikeen hakemalla haettiin jos saataisi kontaktivirhe aikaiseksi. Ei. Ei ja ei. Ja sitten sika pomppii niitä kisoissa just miten tahtoo. Ärsyttävää.

Tänään treeneissä tehtiin vähän muunneltuna yhtä MM-kisojen yksilörataa. En muista milloin viimeksi olisi ollut tuollainen flow päällä kun treeneissä. Paljon kääntöjä, niistoja, persjättöjä, vastakääntöjä ja valsseja ja Seela kääntyi älyttömän hienosti, eteni kun piti ja muutenkin, oi miten oli mukavaa, kun tuntui että ehti koko ajan oikein koiran edelle ja onnistuin rauhoittamaan sitten käännökset.

Viikonloppuna sitten kisataan Mikkelissä rotumestaruuksista. Toivotaan että hyvä fiilis jatkuisi ja että ne kontaktit saataisi pitämään. Kisatauko kun tuntuu niitä aina huonontavan...

Karkkis-Narkkis loukkasi tuossa taannoin vasemman etujalan uloimman varpaan. Viime viikko oltiin siis levossa keskiviikosta lähtien. Eilen kuitenkin treeneihin ja valssaamaan.

Positiivista:
- vire on hieno
- lähdöt oli nätit
- hyvin irtoaa

Kehittämisen paikkaa:
- pieni koira ei oikeen meinaa koota käännöksiin vaan vetää täysillä läpi

Kuulostaako tutulta Seelan kanssa? Kyllä. Pitäiskö asiaan kiinnittää huomiota? Kyllä.

Hyvin pienellä alkoi kropan kokoaminen muistua Karkin mieleen ja saatiin ihan näppäriäkin valsseja aikaan. Mulla itsellä meinaa olla vaikeuksia lähteä liikkeelle valssista, joten siihen pitää kiinnittää huomiota. Yksittäisenä treeninä erilaisia valsseja ja kokoavia hyppyjä nyt kotona tehtäväksi ja kontaktien ja keppien työstäminen jatkuu myös nyt kun varvas näyttää taas hyvältä.

Kovasti kyllä tykkään Karkin kanssa hommien tekemisestä. Sinä on semmoista reikäpäisyyttä ja etenemisenhalua mistä tykkään. Karkin kanssa tehdessä sitä huomaa niin hyvin miten kuulolla Seela loppupeleissä onkaan ja miten paljon sitä on onnistunut opettamaankin... Ja miten paljon olisi opetettavaa sitten Karkille. Vaan nyt on supermukava ryhmä jossa opetella.

Reilu viikon päästä sitten Savikon Sepon kurssille kahtena päivänä Seelan kanssa.

Viikko sitten käytiin myös paimentamassa Joroisissa. Ihanan kuuma syyspäivä ja kyllä siinä vaan oma viehätyksensä on. Seela ei oikeen arvostanut hihnaa ja takaa kuljettamista, ja olisi vaan halunnut syödä paskaa. Karkki näytti oikein hienoja ja intensiivisiä paimenkoiran vaanimiselkeitä, mutta uuvutti itsensä aika nopeasti intensiivisellä työskentelytavallaan ja kun paukut loppui, alkoi riekkaaminen. Joten jatkossa lyhyempiä pätkiä Karkille. Mieli kyllä tekisi päästä vielä uudelleen katsomaan tänä syksynä miten homma etenisi.