Ensinnäkin, tässä vähän pohdittavaa itselle siitä, kannattaako hirveästi viedä Seela nenästä kepeille...
"Kun ei se osaa!" Ja paskanmarjat.
Ainoastaan tuo toinen puoli on selkeesti kesken. Mutta ehkä oon vähän sen osaamista tosiaan aliarvioinut.
Kontaktit vaikutti jopa keinu mukaanluettuna hyvältä treenaillessa, lauantaina sitten näkee.
Tein pienen mölliradan ryhmäläisilleni ja tehtiin se vielä loppuun Seelan kanssa.
Nyt on pien sininen vähän väsyn oloinen, ennen treenejä käytiin näytelmätreeneissä lähinnä vaihtamassa kuulumisia, ja Seela sai sikailla nakkia monesta taskusta.
Päivällä oli toinen fysioterapia Mallalla, ja akka pääsi vesialtaaseen jumppaamaan. On se vaan niin helppo ja mukava koira, kun mistään ei hätkähdä ja suhtautuu niin hyvin kaikkiin noihin jumppiin ja käsittelyyn. Vesialtaastakin se tuumas että hauskahan täällä on lompsia ja häntä tötteröllä tärkeänä pisteli menemään.
Kotimatka venähti kun myöhästyimme linja-autosta ja käytiin sitten samaan katastrofiin ostamassa koirille uudet valjaat ja Mallalle uusi hihna kun niitä on nyt useampi sanonut itsensä irti tässä lähiaikoina...
Nyt kumpikin makaa naudannilkkansa vieressä umpiunessa, joten on tainnut olla hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti